VALTUUSTON KOKOUS 16.12.2020 – KOKOUSTIIVISTELMÄ

Lohjan kaupunginvaltuusto kokousti vuoden 2020 viimeisen kokouksen keskiviikkona 16.12. Kokous oli pitkä ja monin paikoin eriasteista tuskaa, ahdistusta ja myötähäpeää aiheuttava. Asialistalla oli monta kiperää aihetta, kuten talousarvio vuodelle 2021, pakolaisten vastaanotto vuodesta 2021 alkaen sekä vuoden 2019 hyvinvointikertomus. Kirjoittelen kokouskoosteen vasta nyt, sillä hieman olen tarvinnut aikaa hengittelyyn kokouksen jälkeen. Siinä määrin erilaiset arvopohjaiset asiat menevät aina tunteisiin. J

Ensimmäinen varsinainen asia kokouksessa oli talousarvio vuodelle 2021. Vihreiden ryhmäpuheen piti Urpo Uotila. Kuten aina, Urpon puhetta oli ilo kuunnella, niin sisällön kuin esiintymisenkin tiimoilta. Puhe on katsottavissa alla olevasta tallenteesta kohdasta 41.40. Urpo nosti esille sen, että ensi kesänä aloittava uusi valtuusto joutuu aloittamaansa työnsä alijäämäisen talousarvion kera ja vieläpä siten, että kumulatiivinen alijäämä tulee hallitsemaan talouttamme tulevat vuodet. Talouden tasapainottamistoimia tullaan tarvitsemaan jatkossakin, mutta seuraavista osista, eli vol. 3 ja 4 päättäminen jää uuden valtuuston hommaksi. Hyvää on kuitenkin se, että investointipaine alkaa hiljalleen hellittämää. Kouluinvestoinnit ovat melkein loppusuoralla, eli ainoa koulu ilman lopullista ratkaisua ja suunnitelmaa on Mäntynummen yhtenäiskoulu. Toki oman osansa investointipaineeseen tuo vielä liikuntapaikat, eli Tennari, Taimiston liikuntapuisto, Ojamon liikuntapuisto sekä Neidonkeidas. Näiden kanssa uusi valtuusto sitten jatkaa työtään.

Talousarvioon tehtiin valtuustossa joitakin muutosesityksiä. Koetan tiivistää esitykset ja äänestystulokset tähän napakasti:

1. Uotila (kannattaja Skaffari) esitti, että kaupungin rakennusvalvontaan palkataan kahden vuoden määräaikaiseen virkaan yksi työntekijä, jotta rakennuslupaprosessit nopeutuisivat. (Vastaava, mutta ei määräaikainen esitys oli viranhaltijoiden pohjaesityksessä, mutta KH äänesti esityksen pois talousarviosta). Esitys hävisi äänin 9-42.
2. Méling  (Skaffari) esitti, että Pullin ja Nummenkylän koulut jatkavat toimintaansa nykyisissä koulukiinteistöissä vielä lukuvuoden 2021-2022, jolloin oppilaita ei tarvitse siirtää sisäilmaongelmaiseen (MYK) kouluun eikä toisaalta turhan täydeksi tulevaan kouluun. Maittila (Hägg) tekivät esityksen, että Nummenkylän ja Pullin koulujen lakkauttaminen pois talousarviosta, sillä varsinaista koulujen lakkauttamispäätöstä ei ole vielä tehty. Lisäksi vielä Saari (Lackman) esittivät talousarviokirjaan lisäyksen, että tarvittaessa MYK:n sisäilmatilannetta tarkastellaan vielä keväällä uudestaan ennen oppilaiden siirtämistä MYK:n tiloihin. Näissä esityksissä oli harmillista se, että Mélingin ja Maittilan esitykset joutuivat ensimmäisenä äänestyksessä vastakkain (ensi vastakkain asetetaan ne muutosesitykset, jotka ovat kauimpana pohjaesityksestä). Harmillista tämä oli siksi, että molemmissa tavoite oli sama, eli antaa vähintään vuosi vielä näille kouluilla aikaa toimia nykyisissä kiinteistöissä, jolloin koulujen lakkauttaminen ja oppilaiden siirtäminen toisiin kouluihin pystyttäisiin tekemään hallitusti. Tulokulma asiaan liittyen oli vain eri. Molemmissa esityksissä täysin asianmukainen ja fiksu. Mutta näiden osalta äänestystulos oli Méling 15- Maittila 16 – 20 tyhjää. Tämän jälkeen Maittilan esitys oli Saaren esitystä vastaan (22-27-2) ja lopuksi Saaren esitys pohjaa vastaan (37-13-1). Huomioitavaa on, että pääosin Kokoomuksen / KD:n valtuutetut eivät olleet edes siinä määrin kiinnostuneita Mäntynummen yhtenäiskoulun sisäilmatilanteesta, että olisivat hyväksyneet Saaren lisäyksen mukaan talousarviokirjaan. Onneksi enemmistö valtuutetuista oli kuitenkin lisäyksen kannalla, joten tällainen teoreettinen tilanteen tarkastelumahdollisuus on vielä keväällä. Tosin mitään todellista merkitystä tällä tuskin on.
3. Lackman (Laine) teki esityksen, että vieraiden kielten opetusta kokeillaan (A2 / B2) siten, että opetusryhmään voi liittyä eri puolilla kaupunkia olevista kouluista etäyhteyksiä hyödyntäen. Esitys meni läpi äänin 36-15. Kielivalikoiman lisäämistä eivät kannattaneet pääosin Kokoomuksen / KD:n edustajat.
4. Saari (Lackman, Skaffari) teki esityksen, että talousarviokirjaan lisätään maininta ohjaustoiminnan tehostamisesta liittyen oppivelvollisuuden laajentamiseen. Lisäys hyväksyttiin äänin 39-12. Ohjaustoiminnan tehostamiselle eivät nähneet tarvetta taaskaan pääosin Kokoomuksen valtuutetut eikä osa Keskustan valtuutetuista.
5. Laine (Maittila, Lackman) teki esityksen, että talousarviosta poistetaan lause, jonka mukaan sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset tuotetaan jatkossa Kulkukeskuksen kautta. Tämä siksi, että asiasta ei ole tehty vielä päätöstä sote-lautakunnassa. Eli jo toinen asia, joka oli lisätty talousarvioon, vaikka asiasta ei ollut vielä asianmukaista päätöstä tehtynä. Tämä toimintatapa hämmentää kerta toisensa perään. Olisi ryhdikkäämpää, että ensi tehdään päätökset asianmukaisessa marssijärjestyksessä ja vasta sitten viedään asiat talousarvioon. Mutta tämä poisto hyväksyttiin lopulta yksimielisesti. Ihmeiden aika ei ole ohi…
6. Lackman (Saarinen) esitti, että Pentinkulman hankesuunnittelu aloitetaan välittömästi ja talousarvioon lisätään 200 000e investointirahaa jo vuodelle 2021. Näissä kohdissa lisäykset eivät päätyneet talousarvioon. Itse äänestin tyhjää / pohjaesitystä, koska suunnittelutyö on jo täydessä käynnissä (hankeryhmä on toiminnassa) ja asia etenee mielestäni ihan täydellä teholla.

Näillä äänestyksillä ja lukuisilla puheilla höystettynä talousarvio lopulta hyväksyttiin. Mikäli olet kiinnostunut yleisesti asian tiimoilta pidetyistä puheenvuoroista, löytyy keskustelu tallenteesta aikaväliltä 0:25:00-2:11:30 ja äänestykset löytyvät aikaväliltä 2:39:15-2:55:10.

Talousarviokäsittelystä mieleen jäi se, että valtaosa Kokoomuksen valtuutetuista ei halunnut edes sanallisissa muodoissa tukea mitään, mikä olisi liittynyt koulutukseen. Ei voi muuta todeta kuin että jos joskus oli olemassa ns. sivistys-Kokoomus, niin sen aika on kyllä surullisesti ohi.

Talousarviokäsittelyn jälkeen siirryimme illan toisen kuuman perunan äärelle, eli päättämään tulevien vuosien pakolaiskiintiöstä Lohjalle. Asia oli jo kerran käväissyt valtuustossa, mutta se oli palautettu valmisteluun epäselvien talouslukujen takia. Nyt valtuusto sai eteensä toisenlaisen pohjaesityksen kuin aiemmin. Kaupunginhallituksessa oli SDP:n tekemän vastaesityksen myötä vähennetty esitettyä kiintiöpakolaisten ottomäärää rutkasti. Viranhaltijoiden pohjaesitys oli KH:ssa ollut, että Lohjalle otetaan 20 kiintiöpakolaista, mukaan lukien yksin maahan tulleita alaikäisiä pakolaisia, vuosittain. Demarit tekivät KH:ssa vastaesityksen, että jatkossa Lohjalle otetaan vain 10 pakolaista joka toinen vuosi. Tuo 10 pakolaista joka toinen vuosi on määrä, joka tuo mieleen lähinnä omantunnon ja oman kilven kiillottamisen. Väistämättä tulee mieleen, että oikeasti nämä tämän määrän esittäjät eivät haluaisi yhtään pakolaista Lohjalle, mutta eivät kehtaa sanoa sitä ääneen, joten esittävät määrää, jolla ei ole juurikaan merkitystä mihinkään. Mutta tämä 10 pakolaista joka toinen vuosi oli siis pohjaesitys valtuustolle.

Keskustelu aiheen ympärillä oli vilkasta, kuten itse kukin voi kuvitella. Perussuomalaiset, jotka ovat suurimman osan valtuuston kokouksista istuneet tuppisuina, intoutuivat luonnollisesti puhumaan nyt oikein urakalla. Kuten jo aiemmassa postauksessani kerroinkin, oli osa puheenvuoroista täynnä disinformaatiota sekä itsekkyyttä. Kaikki puheenvuorot löytyvät tallenteesta aikaväliltä 3:00:10-3:44:10. Itse pidin aiheesta Vihreiden ryhmäpuheenvuoron, joka löytyy kohdasta 3:00:10. Lisäksi toinen puheenvuoroni löytyy kohdasta 3:31:05. Suosittelen kaikille lämpimästi tämän keskustelun katsomista. Kannattaa kuunnella kaikki pidetyt puheenvuorot huolellisesti. Lisäksi kannattaa miettiä, miksi osa puolueista ei puhunut asiasta mitään. Sekin kertoo mielestäni jotain.

Keskustelun edetessä Keskustan varavaltuutettu Hilkka Hyrkkö (Ristaniemi, Paakkunainen, Aittakumpu, Skaffari) teki muutosesityksen, jonka mukaan olisi toimittu alkuperäisen viranhaltijoiden pohjaesityksen mukaisesti, eli otettu 20 pakolaista Lohjalle vuosittain. Vastaavasti Perussuomalaisten Lausteela (Salmenpohja, kok.) teki esityksen, että Lohja ei ota jatkossa vastaan yhtään pakolaista. Ensin olivat vastakkain pohjaesitys ja Hyrkön vastaesitys. Pohjaesitys (10 pakolaista joka toinen vuosi) voitti äänin 31-20. Tämän jälkeen äänestettiin pohjaesitys vs. ei yhtään ketään Lohjalle-esitys. Pohjaesitys voitti äänin 43-8. Rajat kiinni-esitystä kannatti Perussuomalaisten valtuutettujen lisäksi Kokoomuksen Juhana Salmenpohja ja Jussi Patinen sekä SDP:n Aslak Palenius. Monia ajatuksia herätti tämäkin äänestystulos.

Seuraavana asiana oli terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2021-2024. Tästä Vihreiden ryhmäpuheenvuoron piti sote-lautakunnan varapuheenjohtaja Annmarie Kuurto. Puhe löytyy tallenteesta kohdasta 4:13:05. Tämä pykälä hyväksyttiin ilman muutosesityksiä.

Seuraavana listalla oli hyvinvointikertomuksen vuosiraportti vuodelta 2019. Pykälään liittyen käytettiin monta erittäin hyvää puheenvuoroa. Keskustelu kokonaisuudessaan on tallenteessa aikavälillä 4:20:15-4:56:26. Vihreiden ryhmäpuheenvuoron piti Jani Méling ja se löytyy tallenteen kohdasta 4:24:50. Anne-Mari Vainion puheenvuoro löytyy kohdasta 4:49:45 ja oma puheenvuoroni kohdasta 4:45:45. Päällimmäisinä huolenaiheina esille nousivat nuorten lisääntyvä pahoinvointi. Nuorten päihteiden, etenkin huumeiden käytön lisääntyminen, opiskeluhuollon heikot resurssit, nuorten syömättömyys kouluissa sekä harrastusten puuttuminen. Näihin toivottiin kaupungin myös suuntaavan lisäresurssia ja aktiivisempia toimia. Kokonaisuus hahmottuu hyvin puheenvuorojen kautta, eli ne kannattaa katsoa. Valtuutettu Tallqvist teki päätökseen lisäysesityksen, jossa valtuusto edellyttää, että kevään 2021 aikana selvitetään ja analysoidaan tarkemmin juurisyitä heikkoihin tuloksiin ja pyritään löytämään keinot puuttua niihin. Tämä lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.

Loput esityslistan asiat hyväksyttiin pohjaesitysten mukaisesti ilman suurempia keskusteluja. Joitain puheenvuoroja käytettiin niin Suninhaan kaavasta kuin erilaisista palveluiden ostoista tuleville vuosille. Nämä puheenvuorot on katsottavissa tallenteesta.

Lopuksi valtuutetut tekivät muutamia valtuustoaloitteita. Valtuutettu Lackman (SDP+Vihr.) teki aloitteen samasta asiasta, josta oli käyty keskustelua jo talousarvion kohdalla. Eli A2- ja B2-kielten etäopiskelumahdollisuuksien selvittämisestä Lohjalla. Tällä tavalla voitaisiin Lohjallakin tarjota kustannustehokkaasti laajempaa kielivalikoimaa ja siten olla mukana kielitarjontakilpailussa muiden kuntien kanssa.

Lackman teki demareiden puolesta aloitteen kaupungin erilaisten sopimusten tarkastamisesta. Asian haastava tilanne on tullut vastaan vetovoimalautakunnassa ja asiaan haluttiin selkeyttä.

Pajuoja ja Aho tekivät puolestaan aloitteen, että Neitsytlinnan entisen viipalekoulun tontti kaavoitetaan omakotitalotonteiksi.

Ferin teki Keskustan valtuustoryhmän puolesta aloitteen uusien kiinteistöjen laadun kehittämisestä siten, että kiinteistöille turvattaisiin nykyistä pidempi elinkaari.

Kaikki aloitteet löytyvät kokouksen pöytäkirjasta  www.lohja.fi -sivulta kohdasta kaupunki ja hallinto à päätöksenteko à esityslistat ja pöytäkirjat.

Tällainen oli kokonaisuudessaan vuoden 2020 viimeinen kaupunginvaltuuston kokous. Kokous sai minut jälleen kerran pohtimaan sitä, miltä näyttää Lohjan ja Suomen tulevaisuus. Kuten jo aiemmin totesinkin, olisi nyt tärkeämpää kuin koskaan huolehtia siitä, etteivät kovat ja kylmät arvot, itsekkyys ja ahneus, heikompiosaisten syrjintä, ota valtaa kaikkialla. Harkitkaa siis itse kukin, voisitko lähteä ehdokkaaksi ensi kevään kuntavaaleihin. Ehdokkaaksi lähtevän ei tarvitse välttämättä sitoutua mihinkään mittaviin vaalikampanjointeihin. Riittää, että haluat tuoda oman arvopohjasi ja osaamisesi mukaan listalle ja siten tuet valitsemasi ryhmää omalla äänisaaliillasi. Jokainen ääni on tärkeä!

Nyt toivotan kaikille ihanan rauhallista ja rentouttavaa joulunaikaa. Poliittinen osasto hiljenee hetkeksi ja luottamustoimien äärelle palataan vasta tammikuun puolessa välillä.

Jouluterveisin, Laura