Lohjan kaupunginvaltuusto kokoontui opettajamaisesti ajateltuna lukuvuoden viimeiseen kokoukseen keskiviikkona 14.6. Listalla oli useampia asioita, joista tiedettiin käytettävän useampia puheenvuoroja. Ja näin myös kävi. Tämä kokoustiivistelmä on vielä tavanomaista pidempi, sillä monet asiat olivat laajoja ja ovat herättäneet niin minussa kuin monissa muissakin paljon pohdintoja. Koetan avata asioita tässä mahdollisimman hyvin. Toivottavasti löydätte ne kohdat, jotka asioista itse kutakin kiinnostaa. Aiheina olivat lisämäärärahan myöntäminen tekniselle toimelle vuodelle 2022, vuoden 2022 tilinpäätös, arviointikertomus ja henkilöstökertomus, Kisakallion hallihankkeen rahoittamiseen osallistuminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät suunnitelmat, vuoden 2023 talouden neljännesvuosikatsaus, kaupunginhallituksen puheenjohtajan palkkio, luottamustoimista eroamiset ja uudelleen nimittämiset, Pappilankorven yritystonttien hinnoittelu sekä nippu (osittain todella vanhoja) aloitteita, jotka katsottiin loppuun käsitellyiksi. Kokous puheenvuoroineen on katsottavissa YouTubesta tämän linkin kautta: https://www.youtube.com/watch?v=LLgXL_hPPWM&t=2470s
Ensimmäisenä lista-asiana oli lisämäärärahan myöntäminen tekniselle toimelle vuoden 2022 osalta. Tämän lisämäärärahan myöntämisen tarpeen oli nostanut esille tarkastuslautakunta ja vaatinut asian tuomista valtuustoon ennen vuoden 2022 tilinpäätöksen hyväksymistä. Kiitos asian huomioimisesta ja avoimuuden ja selkeyden vaatimisesta tarlalle. Tuntuuhan tämä humanistin ajattelulla hieman erikoiselta, että jo alkuvuosi 2022 osoittaa se, että menot tulevat ylittymään. Aurauksia oli paljon ja monet hinnat nousivat jo keväällä ja hintojen korotusten tiedettiin jatkuvan myös syksyllä. Perusteluna on ilmoitettu myös luminen loppuvuosi 2022. Eli klassisesti talvi yllätti suomalaiset. Ei siinä mitään, yllättäviä menoja tulee, mutta kyllä taloutta pitää seurata siten, että jo talousarvioissa on huomioitu mahdollisia ennalta arvaamattomiakin kuluja jossain määrin ja ennen kaikkea se, että mikäli ylitystarve tulee esille, tuodaan se kokonaisuudessaan luottamuselinten käsittelyyn välittömästi. Ei vasta erillisen kehotuksen jälkeen tilinpäätöksen yhteydessä. Avoimuus ja selkeys on ainoita keinoja rakentaa luottamusta viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja kuntalaisten välille. Ja viimekädessä ennen kaikkea jokaisella veronmaksajalla on oikeus tietää, miten heidän verorahojaan käytetään. Mutta lisämääräraha on nyt myönnetty ja näin ollen vuoden 2022 tilinpäätöskin saatiin aikaiseksi.
Seuraavana kohtana käsiteltiin samassa paketissa sekä henkilöstökertomus vuodelta 2022 että vuoden 2022 tilinpäätös toiminta- ja arviointikertomuksineen. Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Merja Eräpolku käytti hyvän tiivistelmäpuheenvuoron vuoden 2022 keskeisistä huomioista. Puheenvuoro kannattaa kuunnella tallenteen kohdasta 9:42. Vihreiltä Satu Nybäck piti ryhmäpuheen tilinpäätökseen liittyen ja minä henkilöstökertomukseen liittyen. Sadun puheenvuoro löytyy kohdasta 40:55 ja minun puheenvuoroni kohdasta 33:40.
Tilinpäätöksen osalta kokonaisviesti on mielestäni hyvin selkeä. Tulos oli vuonna 2022 erittäin hyvä, eli noin 10 milj. ylijäämäinen. Tämä perustui kuitenkin ennen kaikkea runsaisiin valtion avustuksiin mm. koronapandemian kustannusten osalta. Eli emme niinkään voi taputella itseämme olalle kiitellen omia toimiamme vaan kiitoksemme Lohjan puolesta menevät nyt edelliselle hallitukselle. Tulevien vuosien näkymät ovat kuitenkin jotain aivan muuta. Korot ovat jo nousseet hurjaa kyytiä ja jatkavat mitä ilmeisimmin nousuaan. Lainaraha alkaa olla kallista, kun vielä reilu vuosi sitten raha oli lähes ilmaista. Velkataakkaa ei olisi varaa kasvattaa, joten investointien suhteen täytyy olla erityisen harkitseva. Lisäksi käyttötalouden kustannukset kasvavat hintojen nousun myötä. Kun tähän lisätään tieto siitä, että valtiolta ei enää tule entiseen tapaan rahaa kunnille, olemme tulevina vuosina todella tiukan taloudenpidon edessä. Taloutta on tasapainotettava käyttötalouden osalta ja kaikkia investointeja ei voida tehdä. On karsittava. Joten nyt on syytä aloittaa jo pohdinta siitä, mistä karsitaan ja mihin halutaan panostaa. Taloustilanne on syytä pitää mielessä jokaisen päätöksen kohdalla. Lopulta demokratia ratkaisee, mitä kukakin pitää tärkeänä. Haastavaksi talouden seurannan tekee se, ettei kaikesta päätetä samaan aikaan. On helppoa antaa rahaa nyt asiaan X, kun se ei ole suoraan näyttävästi pois asiasta Y. Näin asia kuitenkin aina jossain määrin todellisuudessa on. Rahaa on tietty kokonaismäärä eikä sitä riitä kaikkeen. Sitten valitaan.
Tilinpäätöksen ohella käsittelimme myös vuoden 2022 henkilöstökertomuksen. Lyhyesti voidaan todeta, että Lohjalla on paljon tehtävää, ennen kuin olemme Suomen paras työnantaja. Ja siihen täytyy ilman muuta tähdätä. Henkilöstöjaostossa nyt kaksi vuotta varapuheenjohtajana toimineena täytyy todeta, että suunta on Lohjalla nyt hyvä. Henkilöstöjohtajat Anu Rautiainen ja Kristiina Stenius ovat tehneet hartiavoimin töitä oikaistakseen niitä epäkohtia, joita Lohjan henkilöstöpolitiikkaan on pesiytynyt viimeisten vuosien aikana. Osaltaan tätä työtä ovat tehneet aktiivisesti myös sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus sekä kaupunginjohtaja Pasi Perämäki. Silti matka on vielä kesken ja maaliviiva ei ihan edes häämötä.
Pidin aiheesta valtuustossa ryhmäpuheen (tallenteen kohdassa 33:40) ja nostin siinäkin esille muutaman toistuvasti eteen tulevan aiheen. Ensinnäkin työhyvinvointikyselyt ja niiden tulosten läpi käyminen henkilöstön kanssa sekä ennen kaikkea niiden tulosten pohjalta tehdyt toimenpiteet. Lohjalla vastausprosentti työhyvinvointikyselyissä on heikko. On tärkeää, että henkilöstö saadaan vastaamaan kyselyihin. Vastaaminen tulee mahdollistaa kaikille työajalla. Ja vastaamiseen tulee motivoida sillä, että esille nousseisiin asioihin myös reagoidaan. Liian usein kuulee kommentin siitä, että vastaaminen on turhaa, kun mikään ei kuitenkaan muutu. Kyllä pitää muuttua ja kyllä pitää henkilöstön tulla kuulluksi.
Nostin esille myös rekrytointien haasteet. Tiiviisti todettuna rutkasti kehitettävää on rekryilmoituksissa, haastatteluissa, rekryprosessien kokonaisuuksissa, rekrytoinnin tulosten ilmoittamisessa paikkaa hakeneille, valintapäätösten tekemisessä sekä perehdytyksessä. Sanotaanko vaikka näin, että hieman liian suurta vaihtelua on Lohjalla näissä eri esihenkilöiden välillä. Pahimmillaan meillä on edelleen rekryilmoituksia, joista ei oikein saa kiinni, mitä osaamista haettavalta henkilöltä odotetaan tai jo ilmoituksessa kerrotaan, että opettajan koulutuksen sijaan melkein mikä tahansa muukin käy eikä haittaa yhtään, jos hakija on epäpätevä. Ja sitten haastatelluille ilmoitellaan tekstiviestillä, että emme sitten valinneet sua. Ja tämän kaiken jälkeen ihmetellään, miksi Lohjan maine työnantajana ei ole ihan huipussaan… Näistä voisin kirjoittaa tai puhua loputtomiin, mutta nyt vaan totean, että onneksi näitä kehitetään koko ajan parempaan suuntaan.
Tämän asiakohdan lopussa valtuutettu Linnavirta nosti puheenvuorossaan esille lastensuojelun sekä lasten ja nuorten pahoinvoinnin. Kävin kiittämässä Heikkiä tärkeän asian esille nostamisesta ja muistuttamassa valtuutettuja siitä, että emme voi ulkoistaa lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden järjestämistä hyvinvointialueelle ajatellen, että esim. lastensuojelun kasvava tarve ei ole enää kuntien ja kuntapäättäjien ongelma. Päinvastoin. Yksi kuntien päätehtävistä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ennaltaehkäisevätyö. Tähän tulee kaikin keinoin panostaa. Pelkkä liikuntapaikkojen lisääminen ei ole kaiken kattava kokonaisratkaisu. Meidän tulee panostaa lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen myös kunnissa. Viime kädessä kyse on veronmaksajien rahoista riippumatta siitä, mikä taho rahoja käyttää ja ennen kaikkea kyse on meidän yhteisistä lapsistamme, joista meidän on pidettävä huolta. Aiheeseen liittyvä puheenvuoroni löytyy tallenteen kohdasta 1:07:31.
Näiden suurten asioiden jälkeen vuoden 2023 talousarvion neljännesvuosikatsaus käsiteltiin hyvin ripeästi ja sitten siirryttiinkin Kisakallion osakassopimukseen. Tästä minä pidin oman puheenvuoroni. Tai tarkemmin sanottuna kaksi puheenvuoroa, koska asiani oli sen verran pitkä, ettei sitä pystynyt puhumaan kolmen minuutin säännön puitteissa. Puheenvuoroni on luettavissa aiemmassa postauksessani ja sen voi katsoa tallenteen kohdista 1:19:16 ja 1:31:54. Puheeni ydinsisältö oli se, että Kisakallion hallihanke on ehdottomasti kannatettava. Samoin lähtökohtaisesti kaikki muutkin liikuntaan tehtävät panostukset. Tässä taloustilanteessa kaupungin tulisi kuitenkin ensisijaisesti keskittää rahansa omien hankkeiden loppuun saattamiseen (esim. Järnefeltin halli, Tennari ja Taimisto sekä uusina edessä jäähalli ja Neidonkeidas), eikä lähteä rahoittamaan yksityisen sektorin hankkeita. Kannattaville hankkeille aivan varmasti löytyy rahoittajia muista yksityisen sektorin toimijoista, jolloin kaupunki voi pysyä tällaisesta sijoitustoiminnasta erillään.
Kisakallion hallihankkeeseen osallistumisesta äänestettiin kaksi kertaa. Ensin äänestettiin Juhana Salmenpohjan tekemästä vastaesityksestä, jonka mukaan asia olisi palautettu uudelleen valmisteluun alueen kaavan saattamiseksi valmiiksi. Palautusesitys hävisi äänin 21-30, joten asian käsittelyä jatkettiin. Tämän jälkeen äänestimme siitä, lähteekö Lohjan kaupunki rahoittamaan Kisakallion hallihanketta. Pohjaesitys eli se, että kaupunki rahoittaa hanketta voitti äänestyksessä äänin 31-20. Vihreä valtuustoryhmä äänesti lopulta yksimielisesti tätä rahoitusta vastaan, vaikka tapamme mukaan jokaisella on ryhmässämme täysi oikeus äänestää oman tahtonsa ja omatuntonsa mukaisesti. Sen sijaan huhut valtuustosalin käytävillä kiirivät, että eräässä hieman suuremmassa valtuustoryhmässä oli linjattu, että kokoukseen ei tarvitse tulla, mikäli ei ole ryhmäpäätöksen takana. Olen aina yhtä surullinen näissä tilanteissa, joissa tietyissä ryhmissä yksilön ajattelu ja oikeudet poljetaan jalkoihin. Tätä toivoisin äänestäjien miettivän ennen kuin valitsee puolueen, jolle äänensä vaaleissa antaa.
Listalla olivat myös erilaiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät suunnitelmat. Kyseessä ei ole uusi asia, vaikka vasta hyvinvointialuiden myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on nostettu vahvasti kuntien toiminnan keskiöön. Lohjalla on tehty ansiokasta työtä koettaen sanoittaa olemassa olevia, hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. Suunnitelmissa pyritään luomaan kuvaa niistä asioista, joilla lohjalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistetään eri tavoin sekä asettamaan tavoitteita ja seurantaa tuleville vuosille jo olemassa olevien että uusien toimien suhteen. Tässä kohdassa lämmin kiitos niille viranhaltijoille (esim. Johanna Repola, Sara Ertek ja Maarit Lindman), jotka ovat olleet suunnitelmia aktiivisesti tekemässä ja toivottavasti myös jatkavat työtään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen parissa jatkossakin. Työ on saatu nyt hyvin käyntiin, mutta valmista ei ole nyt eikä tulevaisuudessakaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on valtavan laaja kokonaisuus, jossa on huomioitava käytännössä kaikki kaupungin toiminnot, sillä hyvinvointia edistävät osaltaan niin kaavoitus, puisto-osasto, koulut, varhaiskasvatus, liikunta-, kulttuuri- ja kirjastotoimi kuin vaikkapa ympäristönsuojelu. Tulevalla hyte-jaostolla on keskeinen rooli näiden eri toimijoiden liittämisessä yhteen siten, että jokainen toimija ja kaupunkilainen näkevät eri tahojen merkityksen hyvinvointia edistävässä kokonaisuudessa.
Pappilankorven totit hinnoiteltiin pohjaesityksen mukaisesti.
Loput kokouksen asiaoista oli ns. läpinuijittavia. Ainakin melkein. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan palkkio hyväksyttiin yksimielisesti. Lohjalla palkkio on varsin matala, kuten kaikki poliittisen toiminnan palkkiot. Palkkioasian jälkeen oli vuorossa pari eron myöntämistä luottamustoimista. Tämä aihe on jostain syystä noussut viimeisen kuukauden aikana melkoisen keskustelun kohteeksi. Kuuteen vuoteen siitä ei olekaan puhuttu, vaan erot on myönnetty pyyntöjen mukaan ja uudet jäsenet valittu eronneiden tilalle ilman puheita. Nyt kuitenkin sosiaalidemokraattisesta valtuustoryhmästä on nostettu esille näkökulma, että eroja ei pitäisi myöntää, vaan jokaisen pitäisi sitoutua luottamustoimiin neljäksi vuodeksi kerrallaan. Eli esim. työtilanteen muuttuminen ei kelpaisi henkilökohtaiseksi syyksi ja että ne henkilökohtaiset syytkin pitäisi mahdollisesti avata julkisesti ennen eron myöntämistä. Itse en kyllä haluaisi kuulla yhtään julkisesti esille nostettua raportointia uupumisesta tai ahdistuksesta, työn kuormittavuuden lisääntymisestä tai riitaisasta avioerosta, jonka vuoksi lastenhoito ei enää sujukaan entiseen malliin. Nämä eivät kuulu kenellekään. Juuri tämän takia laki mahdollista eron myöntämisen perusteena henkilökohtaiset syyt. Ja mielestäni on täysin absurdi ajatus, että jokaisen pitäisi tietää oman elämänsä kuviot ja aikataulut aina neljäksi vuodeksi kerrallaan eteenpäin. Nykyisessä työelämässä vuosikin on pitkä aika.
Lisäksi on nostettu suuren kritiikin kohteeksi se, että voisiko sama henkilö erota varsinaisen jäsenen paikalta esim. lautakunnassa ja siirtyä siitä varajäseneksi. Perusteena henkilökohtaiset syyt, joita voi siis olla vaikka työmäärän lisääntyminen ja siten luottamustoimiin käytettävissä olevan ajan vähentyminen tai esim. oman jaksamisen heikkeneminen ja siksi tarve olla välillä hieman pienemmässä roolissa politiikan tekemisessä. Mielestäni tämä on ehdottoman kannatettavaa ja loogista. Tärkeintähän on, että jokaisella ryhmällä on eri luottamustoimissa parhaat mahdolliset tekijät, joilla on osaamista ja jaksamista sekä riittävästi aikaa kyseisen pestin hoitamiseen. Lisäksi on tärkeää, että neljän vuoden aikana on mahdollista vaihtaa hieman eri paikoilla toimivia tekijöitä, jotta mahdollisimman moni pääsee tekemään osansa oman kuntansa parhaaksi. Vihreillä on vahva ajatus rotaatioperiaatteesta, eli mahdollistetaan luottamustoimet mahdollisimman monille, jotta kiinnostus vaikuttamiseen pysyy yllä.
Mutta todellakin muutamat henkilöt ovat sitä mieltä, että eroja ei pitäisi myöntää eikä ainakaan mahdollistaa paikan vaihtamista esim. varsinaisesta jäsenestä varajäseneksi. En tiedä, onko juuri nyt ärhäköinä esille nousevilla kommenteilla jotain tekemistä sen kanssa, että yksi valtuutettu on siirtynyt kyseisestä ryhmästä ns. vihreämmille niityille, mutta väistämättä tulee olo, että pientä henkilökohtaisen harmituksen purkua voi olla ilmassa. 😊 Itse ajattelen samoin kuin valtaosassa Suomen kunnista ajatellaan, että luottamuspaikat ovat ryhmän paikkoja ja muutoksia voidaan tehdä tilanteen ja tarpeen mukaan. Henkilökohtaisten syiden mukaiset muutokset ovat täysin laillisia, joten siltä osin asiassa ei ole mitään ongelmaa. Tähän farssiin taidamme palata vielä elokuussa uudestaan.
Mutta nyt Vihreän ryhmän osalta nuijittiin muutos Hiidenopiston johtokunnan jäsenyydessä, eli Anne-Mari Vainio vaihtui loppuvaltuustokaudeksi Anna Mustalahteen. Näin saa kaksi mahtavaa ja osaavaa leidiä kumpikin vuorollaan osallistua Hiidenopiston päätöksentekoon.
Kokouksen lopuksi katsottiin nippu aloitteita loppuun käsitellyiksi. Jo oli aikakin. Olihan mukana mm. aloite vuoden lisäajan myöntämisestä Pullin ja Nummenkylän kouluilla. Nummenkylän koulu on ollut jo pari vuotta suljettuna ja Pullin osalta voimassa ovat jo erillisratkaisut. Onhan tämä aloitteiden valmistelunopeus välillä jopa surkuhupaisaa. Eli nyt käsitellään aloitteita kahden – neljän vuoden takaa.
Tällaisen mammuttimaisen selostuksen myötä haluan toivottaa kaikille ihanaa kesää. Ja laittakaa viestiä, jos mieleen tulee jotain kysyttävää tai kommentoitavaa. Kesällä on aikaa vaikka istahtaa rantakahviloiden terasseille ja pureskella pullan ohessa myös Lohjan politiikan murusia. Eli kahville lähden mieluusti!
Politiikan pariin palataan elokuun alussa. Nyt hengitellään muutama viikko kaikessa rauhassa.
-Laura-
Laura Skaffari 