Ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuustossa 23.2.2026
7§ Sopimus kuntaan ohjaamisesta ja kotoutumisen edistämisestä – sopimuksen päivittäminen
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja kuntalaiset
Kotoutuminen on valtavan laaja käsite. Se on myös käsite, jota voidaan käyttää monella tapaa väärin, ikään kuin kääntää koko käsite ja asia päälaelleen. Tehdä käsitteestä sekä itse asiasta lyömäase, jolla hutkitaan ilman tietoa ja ymmärrystä kaikkea, minkä itse näkee omasta kapeasta putkesta katsottuna haitallisena ja itseä pelottavana. On olemassa sanonta, että tieto lisää tuskaa, mutta tieto lisää myös ymmärrystä, viisautta ja tolkkua toimintaa.
Aivan ensimmäiseksi on hyvä muistaa, että puhumme tässä asiayhteydessä pakolaisista. Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolainen pakenee nimensä mukaisesti kotimaastaan jotain, mikä tekee elämisen siellä mahdottomaksi: sotaa, vainoa tai merkittävää yleistä turvattomuutta.
Lohja puolitti vuonna 2020 tehdyllä päätöksellä Lohjalle vastaanotettavien pakolaisten määrä. Tällä hetkellä sopimuksen mukainen määrä on 10 henkilö joka toinen vuosi. Eli Lohja, yli 45 000 asukkaan kaupunki, on valmis tarjoamaan turvallisen paikan elää ja asua yhdelle perheelle vuosittain. Armollista, eikö? Nyt päätöksenteossa olevassa sopimuksessa onneksi jätetään erillinen tila yksi maahan tulleille alaikäisille pakolaisille. Heille järjestetään Suomessa turvallinen asuminen perheryhmäkodeissa, joiden ylläpidosta vastaa hyvinvointialue.
Lohjalla toimi useampia perheryhmäkoteja vuosina 2015-2017, eli niin kutsun suuren pakolaiskriisin aikana. Perheryhmäkodeissa asuneet nuoret kävivät koulua lohjalaisissa peruskouluissa, joihin perustettiin tuolloin pikavauhtia valmistavan opetuksen ryhmiä. Tilanne oli tuolloin meille uusi, mutta me saimme kokonaisuuden toimimaan. Vuoden 2015 pakolaisaallon seurauksena perusopetukseen valmistava opetus sekä S2- eli suomi toisena kielenä opetus lähtivät Lohjalla kehittymään huikeaa vauhtia. Tällä hetkellä Lohjalla työskentelee erinomaisia valmistavan opetuksen sekä S2-opettajia, joten kyvykkyys tarjota laadukasta opetusta on olemassa. Välittömästi Suomeen saapumisen jälkeen käynnistyvä opetus on äärimmäisen tärkeä osa kotoutumista ja tähän kotouttamiseen Lohjalla on erinomaiset edellytykset. Järjestetyn opetuksen kustannukset tulevat valmistavan opetuksen osalta valtiolta ja perusopetuksenkin osalta osin valtiolta. Samoin kunnat saavat valtiolta avustusta kotouttamisen kustannuksiin.
Arvoisa puheenjohtaja
Palaan lopuksi vielä takaisin käsitteeseen kotoutuminen.
Jotta suomalainen yhteiskunta toimii ilman lisääntyvää polarisaatiota ja rauhattomuutta, tarvitaan meille kaikille, syntymäpaikasta, ihonväristä tai äidinkielestä riippumatta, yhteistä tunnetta siitä, että tämä on maa, joka on meille tärkeä. Meidän kaikkien koti. Jotta ihminen voi arvostaa maata, jossa asuu, täytyy hänen oppia maan kieltä, ymmärtää maan toimintatapoja ja lainalaisuuksia sekä kokea olevansa tervetullut ja hyväksytty. Ilman kokemusta turvallisuudesta, osallisuudesta ja hyväksytyksi tulemisesta ei tule sitoutumista ja halua toimia kyseisen maan hyväksi. Tämä kaikki edellyttää kotoutumista.
On paradoksaalista, miten saman ihmisen suusta voi tulla ensin lause, että maahanmuuttajat eivät opi suomea, eivät suomalaisen yhteiskunnan tapoja eivätkä tee töitä. Sitten seuraavassa lauseessa todetaan, että leikataan rahaa kotoutumiselta. Miten ihmeessä ihminen voi oppia, jollei hän pääse opetuksen äärelle? Miten ihminen voi tehdä töitä, jos kukaan ei ota häntä töihin? Miten ihminen voisi kunnioittaa Suomea, jos häntä ihmisenä syrjitään ja halveksitaan?
Kotoutuminen on palveluita ja rakenteita, jotka ovat keskeinen osa yhteiskuntaa, mutta kotoutuminen on myös sitä, että jokainen suomalainen osaltaan mahdollistaa maahanmuuttajalle kiinnittymisen Suomeen.
Vihreä valtuustoryhmä hyväksyy päätösesityksen, joka on mielestämme toimi oikeaan ja oikeudenmukaiseen suuntaan.
Laura Skaffari 