(L-U 27.10.2024)
Kuvittele maailma, jossa tekoäly hoitaa arkiset askareet puolestasi. Herätyskellosi ei pelkästään herätä sinua, vaan kertoo sinulle heti aamusta, että sinun kannattaisi tänään juoda vähemmän kahvia, koska viime yönä unesi laatu ei ollut optimaalinen. Kuulostaa kätevältä, eikö? Vai käykö niin, että kohta et saa päättää itse edes aamupalastasi?
Tekoälyä on hehkutettu maailman pelastajana, joka tekee meistä kaikista tehokkaampia, onnellisempia ja älykkäämpiä. Ehkä tekoälyn avulla voimme vihdoin keskittyä johonkin tärkeämpään – kuten vaikka täydellisen avokadon metsästämiseen lähikaupasta. Työelämässä tekoäly säästää aikaa ja hermoja. Miksi vaivautua vastaamaan asiakkaan kysymyksiin, kun virtuaalinen robotti voi tehdä sen puolestasi ilman väsymystä ja kahvitaukoja? Kaikki rutiinitehtävät hoituvat käden käänteessä, kunhan vain annat algoritmin johdattaa sinut kohti tuottavuutta ja tehokkuutta. Auton ohjaaminen, puheiden kirjoittaminen, oppitunnin suunnittelu tai riskianalyysin tekeminen. Tekoäly hoitaa.
Mutta vaikka tekoäly tuoksuu mahdollisuuksille kuin tuore cappuccino aamulla, siinä on myös mukana ripaus kitkerää epäilystä. Kuinka luotettava onkaan se älykäs kone, joka yrittää vakuuttaa sinut siitä, että tarvitset proteiinijauhetta päivittäin, koska ”kehosi tarvitsee lisäravinteita optimaalisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi”? Ja entäpä sitten, kun tuo sama kone päättää, että et ehkä tarvitsekaan lomaa ensi kuussa, koska sen mukaan olet ”huipputehokas” jo nyt. Tekoäly on hieno keksintö, mutta pitäisikö meidän vähän tarkistaa, missä määrin olemme valmiita siirtämään ajattelumme sen varaan?
Vaikka tekoäly säästää aikaa ja aivoja, liittyy siihen myös riski siitä, että annamme koneen päättää liikaa asioita puolestamme. Tekoäly ei automaattisesti ole aina oikeassa. Jos sen poimima data on puolueellista tai virheellistä, voimme päätyä tilanteeseen, jossa kone ohjaa meitä harhaan. Jaettu disinformaatio on osa tekoälyn käyttämää taustamateriaalia. Ja se on pelottavaa.
Kun tekoäly tekee työn nopeammin ja tehokkaammin, mitä tapahtuu ihmisille, jotka aiemmin ovat tehneet näitä tehtäviä? Onko tulevaisuus täynnä työttömiä, jotka istuvat kotona tekoälyohjatun lohdutusrobotin kanssa pohtimassa elämän merkitystä? Tekoäly voi olla suuri mahdollisuus, mutta sen varjopuolet saattavat iskeä meihin yllättävän kovaa, jos emme osaa niitä tiedostaa ja ennakoida.
Ja entäpä turvallisuus? Tekoäly saattaa pelastaa päivän – mutta se saattaa myös tunkea nokkansa liian syvälle meidän yksityisyyteemme. Kun tekoäly tietää, milloin nukut, missä liikut, mitä syöt ja mitä ajattelet – onko mikään enää pyhää. Mitä tapahtuu, kun tämä data onkin kaikkien käytettävissä? Myös roistojen.
Lopulta tekoäly voi olla joko ystävä tai vihollinen – riippuen siitä, kuinka paljon sille annamme valtaa. Meillä on valta päättää, teemmekö siitä avustajan, joka auttaa arjessamme, vai annammeko sille niin suuren roolin, että se alkaa tehdä päätöksiä puolestamme. Kenties paras tapa suhtautua tekoälyyn on pitää mukana pieni varaus ja terve epäily: kuunnellaan, mitä se sanoo, mutta käytetään aina myös omia aivojamme.
P.S. Tämä kirjoitus on luotu yhdessä tekoälyn kanssa. Kiitos ChatGPT.
Kirjoittaja on Lohjan kaupunginhallituksen jäsen ja aluevaltuutettu
Laura Skaffari 