MIELIPIDEKIRJOITUS LÄNSI-UUSIMAA 7.5.2018
Kiitos Markku Heinoselle lukion tulevaisuutta koskevasta mielipidekirjoituksesta (LU 5.5.2018). On hienoa kuulla, että jokainen kuntalainen ja päättäjä yhtyy mielipiteeseemme siitä, että nuorten terveys tulee asettaa kaiken muun, niin arkkitehtuurin, neliömäärien, sijainnin kuin nostalgiankin edelle.
Heinonen korostaa monen muun tavoin sitä, ettei uudisrakentamisen laatuun voi tänä päivänä luottaa. Tämä lienee osittain totta, mutta mikäli kokonaisvaltaisesti olemme tilanteessa, jossa uudistuotanto on laadultaan heikkoa ja rakentamisen valvonta epäluotettavaa, herää kysymys siitä, voiko Suomessa rakentaa enää yhtään mitään. Remontoijan ja rakentajan vastuusta ajattelemme, että uudistuotteen kaupan yhteydessä on helpompaa vaatia pidempiä takuuaikoja kuin käytettyä tuotetta hankittaessa. Tästä syystä pidämme uutta rakennusta vähemmän riskialttiina kuin korjattua vanhaa rakennusta. Tieto koulujen remonttien epäonnistumisista pohjautuu lähivuosien koulurakentamista ja –remontointeja koskevaan laajaan uutisointiin (Yle, HS, Opettaja-lehti sekä lukuisat paikallislehdet).
Hiiden Opiston osalta Heinosella on käytössään väärää tietoa. Hiiden Opistolla on lukiolla täysin omassa käytössään hallinnon tilat. Noiden tilojen lisäksi luokkia on yhteiskäytössä lukion kanssa. Kaikki nykyisen lukion neliöt eivät siis jatkossa ole toiminnan kannalta välttämättömiä, mutta jokaisen neliön ylläpito maksaa kuntalaisille jatkossakin joka ikinen vuosi. Mielestämme tehokkaammin suunniteltu rakennus tuo suoraa säästöä ylläpitokustannuksissa. Nykyisen lukion tiloihin on mahdollista jossain määrin suunnitella myös uudentyyppisiä opiskelutiloja, mutta se on haastavampaa ja rajoitetumpaa kuin kokonaan uudessa rakennuksessa. Lisäksi on huomioitava, että modernisointiin kuluvaa rahaa ei ole esitettyyn remonttibudjettiin sisällytetty vielä lainkaan. Budjetti on siis niin remontin kuin uudisrakennuksen osalta todellakin arvio, joka voi muuttua vielä melkoisesti.
Heinonen uskoo, että remontoitu lukio voi olla kaupungille vetovoimatekijä. Meidän mielestämme uudessa lukiossa olisi enemmän vetovoimaa.
Lukion opettajille tehdyssä kyselyssä oli tarjolla selkeät vaihtoehdot lukion tulevaisuutta koskien. Jokainen opettaja valitsi sen, mitä itse piti parhaimpana. Heinosen toteamus siitä, että kyselytutkimusta on voitu ohjailla siten, että yli 90% lukion henkilöstöstä olisi saatu vastoin todellista ajatteluaan kannattamaan uuden lukion rakentamista, tuntuu opettajien aliarvioinnilta.
Loppujen lopuksi kyseessä on siis melkoinen uskonasia. Meillä ei ole kristallipalloa jonka avulla näkisimme, kumpi ratkaisu tulee olemaan pitkällä aikavälillä parempi. Onnistuuko remontti tai uudisrakentaminen täydellisesti vai epäonnistuuko jokin osa jommassakummassa vaihtoehdossa. Toinen uskoo remonttiin, toinen uudisrakentamiseen. Siitä olemme kuitenkin varmasti kaikki samaa mieltä, että tuleva hanke pitää toteuttaa tarkasti valvoen. Toivottavaa myös on, ettei rahasta tingitä väärissä kohdissa, vaan tehdään se mihin ryhdytään parhaalla mahdollisella tavalla. Jokainen meistä varmasti toivoo, että lopputuloksena Lohjalla on seuraavien vuosikymmenten ajan terve ja toiminnallisesti oivallinen lukiorakennus.
Laura Skaffari
Anne-Mari Vainio
Laura Skaffari 