KOULUJEN VARJOVAALIT, JOITA EI PIDETTY

KIRJOITUS FACESSA 4 / 2019

Kuulin kuluneella viikolla, että eräs koulu oli jättänyt eduskuntavaalien varjovaalit pitämättä siksi, että he eivät halunneet ruokkia nuorten keskustelua maahanmuutosta ja luoda siten rasistista ilmapiiriä. Opettajien joukossa oli noussut esiin mm. kysymykset: ”Kun nyt puhutaan vain maahanmuutosta ja ilmastonmuutoksesta, niin miksi koulussa kannattaisi vaaleja pitää, kun nuoret eivät osaa muusta puhua?” sekä ”Miksi koulun pitäisi puuttua tähän asiaan?”.

Olin todella hämmentynyt, ja oikeastaan aika järkyttynytkin kuultuani tämän. Miten opetussuunnitelmaa noudattava koulu, jonka aikuisilla on pääosin korkea koulutustausta ja siten kattava yleissivistys, voi toimia noin?

Näissä vaaleissa kärkiteemoiksi ovat nousseet maahanmuutto ja ilmastokysymys. Maahanmuutto Perussuomalaisten toimesta ja ilmastokysymys useamman puolueen toimesta. Muitakin keskeisiä ja tärkeitä asioita on, kuten koulutuksen kunnianpalautus sekä köyhyyden ehkäiseminen, tai pienyrittäjien ahdinko vs. suuryritysten tukeminen. Mutta kyllä, nuo kaksi asiaa ovat nousseet julkisessa keskustelussa ylitse muiden. Pitäisikö meidän siis perua vaalit, koska ihmiset eivät näköjään osaa pohtia kuin näitä kahta asiaa? Pitäisikö meidän lopettaa keskustelu? Vaietaanko ja jäädään odottamaan, josko tilanne jotenkin itse rauhoittuisi? Ei yritetäkään lisätä keskusteluun niitä muita, tärkeitä teemoja vaan ollaan hiljaa. Ja etenkään maahanmuutosta ei puhuta mitään, jottei vain mitään pahaa tapahdu. Näin oli kyseinen koulu päättänyt toimia. Ei ehkä täysin tietoisesti ja tilannetta kokonaisuutena ymmärtäen, mutta näin siinä kuitenkin kävi. Eli valittiin helppo tie, missä opettajien ei tarvitse vastailla oppilaiden kysymyksiin ja haastamisiin.

Nuoret saavat kyllä tietoa monista lähteistä. Aina ne lähteet eivät kuitenkaan ole niitä luotettavimpia. Kenen sitten pitäisi opettaa nuorille lähdekritiikkiä, monipuolista ajattelua, avointa keskusteluilmapiiriä, kuuntelemisen ja dialogin taitoja sekä ihmisyyttä? Kodit jakavat nuorille omia arvopohjiaan ja media omaa valikoitua kokonaisuuttaan. Googlen kautta päätyy usein äärijärjestöjen tekstejä lukemaan, eli tulee johdatelluksi hyvin kyseenalaisille tiedon lähteille. Kuten lukuisat tutkimukset osoittavat: Mitä vähemmän ihminen tietää asioista, sitä herkemmin hän päätyy ääriajatteluun ja on johdateltavissa puolitotuuksilla ja suoranaisilla valheillakin. Juuri tästä syystä diktatuureissa suositaan kattavaa sensuuria.

Eli mistä nuoret voivat saada monipuolista tietoa? Missä nuoret voivat oppia keskustelemaan mielipiteensä perustellen ja kuuntelemaan toisten mielipiteitä? Missä nuorella on paikka tulla kuulluksi ja hyväksytyksi omien ajatustensa kera? KOULUSSA. Koulun tehtävä on kuunnella nuoria, antaa heille tilaa esittää näkemyksiään. Koulun tehtävä on ohjata nuoria oikean ja tutkitun tiedon lähteille. Koulun tehtävä on opettaa nuorelle, mikä on disinformaatiota ja miten siihen tulee suhtautua. Ja miten sen erottaa oikeasta tiedosta. Koulun tehtävä on opettaa nuorille, miten he voivat vaikuttaa yhteiskuntaan. Koulun tehtävä on opettaa nuorille, miten keskustellaan kunnioittavasti ja miten jokaista kanssaihmistä kohdellaan kunnioittaen. Tämä kaikki lukee opetussuunnitelmassa.

Suomessa on parhaillaan käynnissä eduskuntavaalit. Niistä puhutaan niin mediassa kuin kaduillakin. Miten koulu voi sivuuttaa tämän aiheen vain kevyesti hipaisten? Nuorten äänestysaktiivisuus on ollut vuosia heikkoa. Samoin nuorten usko siihen, että he voivat vaikuttaa yhteiskuntaan ja päätöksentekoon. Nuoret eivät käy äänestämässä koska kokevat, ettei heillä ole riittävästi tietoa puolueista. Ja he pelkäävät, etteivät he osaa toimia vaalihuoneistoissa oikein. Tähän haasteeseen on tarttunut mm. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi. He ovat tehneet nuorten vaalikoneen ja heidän toimestaan Suomessa järjestettiin eduskuntavaalien varjovaalit. Varjovaaleissa äänensä antoi noin 63 000 nuorta. Näillä kouluilla on toivottavasti tartuttu rohkeasti härkää sarvista ja keskusteltu avoimesti ajankohtaisista asioista. Näillä kouluilla ei ole pelätty sitä, että opettaja ei osaakaan vastata nuoren kysymykseen tai haasteeseen.

Hyvät opettajat, me olemme paljon vartijoina ja ennen kaikkea mielettömän tärkeinä ohjaajina nuorten elämässä. Sanoillamme, teoillamme ja rohkeudellamme tai peloillamme luomme sitä tulevaisuutta, missä me myös elämme. Haluammeko tulevaisuuden, jossa haastavia aiheita pakoillaan? Haluammeko ympärillemme yhteiskunnan, jossa keskustelun sijaan valta annetaan äänekkäimmille äärihuutajille ja medialle? Minä en ainakaan halua. Siksi haluan, että nuorille annetaan kaikki mahdolliset eväät vaikuttamiseen, keskusteluihin ja mielipiteiden muodostamiseen jo mahdollisimman varhain. Tämän hetken nuorille ei tule toista tilaisuutta harjoitella toimintaa vaaleissa tai käydä laadukasta, ohjattua keskustelua vaalivideoista ja vaalien hallitsevista teemoista. Sen mahdollisuuden jotkut koulut veivät heiltä diktaattorin elkein.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: