HARJUN KOULUN JAKAMINEN KESKEN LUKUVUODEN

Perusteluja sekä opetustoimen johdolle että julkisuuteen liittyen esitettyyn Harjun koulun jakamiseen kesken lukuvuoden. Julkaistu Facessa helmikuussa 2020.

Tässä muutamia perusteluja ja pohdintoja liittyen Harjun koulun mahdolliseen hajauttamiseen kesken lukuvuoden. Näitä koostettiin yhdessä Anttilan ja Harjun koulujen opettajien kanssa.

Luokkien muodostaminen

Miten uudet luokat muodostetaan? Tulevien 7.-luokkalaisten kohdalla voidaan muodostaan valmiiksi luokkia, jotka siirtyvät kokonaisuutena Harjulta joko L- tai O-kouluun. Sen sijaan ensi vuoden 8.- ja 9.-luokkalaisten osalta täytyy luokat hajottaa ja koota uudestaan. Tuleeko luokista toiminnallisesti järkevän kokoisia tämän muutoksen keskellä? Tämä siis joudutaan joka tapauksessa tekemään ensi vuoden kaseille, mutta ensi lukuvuoden ysien osalta tältä Hajota ja hallitse-rumbalta säästytään, mikäli Harjun koulu lopettaa toimintansa vasta kesäkuussa 2021. Tämä voi vaikuttaa myös kustannuksiin korottavasti, sillä opetusryhmät eivät välttämättä ole taloudellisesti optimaalisen kokoisia.

Opetusryhmien muodostaminen

Fysiikka, kemia, käsityöt sekä kotitalous ovat oppiaineita, joissa ryhmäkoko on lähtökohtaisesti rajattu 16 oppilaaseen. Kesken lukuvuoden tehdyt oppilassiirrot loisivat tilanteen, että ryhmäkokoja ei voida optimoida normaaliin tapaan (usein yhdistetään kaksi perusopetusryhmää ja jaetaan tämä kolmella näitä oppiaineita varten. Tämä tehdään luonnollisesti sekä Anttilassa että Harjulla valmiiksi luokkia muodostettaessa, sillä tuntikehyksessä ei ole rahaa siihen, että kouluilla pidettäisiin alkuvuosi vajaita ryhmiä odottamassa tulevia oppilassiirtoja). Tämä voi aiheuttaa lisäkustannuksia, kun opetusta joudutaan järjestämään jollekin tavallista pienemmälle ryhmälle. Realistista ei ole se, että Harjulta L-kouluun tulevia oppilaita sijoiteltaisiin 1-3 oppilaan ryhmissä eri fy-ke ryhmiin. Tämä olisi käytännössä mahdotonta niin lukujärjestysteknisesti kuin oppilaiden hyvinvoinnin näkökulmasta.

Valinnaisaineet

Valinnaisaineita on kolmea eri tyyppiä: Taide- ja taitovalinnaiset ja ns. A-valinnaiset, joita molempia opiskellaan läpi 8.- ja 9.-luokan samoissa ryhmissä. Näiden lisäksi on ns. lyhyet eli B-valinnaiset, joita opiskellaan yhden lukukauden (syksy tai kevät) ajan. Valinnaiset valitaan edellisen lukuvuoden helmi-maaliskuussa ja ryhmät muodostetaan tuolloin. Tarjolla on kussakin koulussa sellaisia valinnaisia, joita kyseisen koulun opettajat tarjoavat omien osaamisalueidensa mukaisesti. Tämä koskee etenkin lyhytkursseja. Ryhmät muodostetaan siis lukuvuoden 2020-2021 osalta maaliskuussa 2020. Mikäli nyt tarjottaisiin Harjun oppilaille L-koulun lyhytvalinnaisia kevääksi 2021, täytyisi olla täysi varmuus siitä, että oppilaat myös silloin siirtyvät koulusta toiseen 1.1.2021. Miten toimitaan, mikäli tuleekin jokin viivästyminen rakentamisessa tai kalustamisessa ja siirto tapahtuu helmikuussa 2021, kuten vs. hyvinvointijohtaja kertoi. Lisäksi lyhytvalinnaisten ryhmien muodostaminen on haastavaa Harjun osalta, kun jo muutenkin kohtuullisen pienillä ikäluokilla on kaksi erilaista kurssitarjotinta, joista valinnaiset on valittava. Tästä seuraa helposti tilanne, että valinnaisryhmistä tulee tavanomaista pienempiä (=kalliimpia), tai vastaavasti valinnaisuus kapenee vain 2-3 kurssiin, jolloin Harjun oppilaat ovat täysin eriarvoisessa asemassa esim. -Anttilan oppilaiden kanssa. Tämä koskee sekä 8.- että 9.-luokkalaisia. Valinnaisryhmien koot vaihtelevat suuresti. A-valinnaisissa pyritään tarjoamaan esim. vieraita, B2-kieliä mahdollisimman kattavasti, jotta tarjonta korreloisi Lohjan Yhteislyseon lukion koulutustarjonnan kanssa. Ryhmät ovat osin pienehköjä. Miten toimittaisiin teoreettisessa tilanteessa, että nykyisessä Anttilan koulussa aloittaa syksyllä 2020 8.-luokkalaisten valinnaisaineena venäjän tai ranskan ryhmä. Tarjotaanko tätä valinnaisainetta myös niille Harjun koulun oppilaille, jotka ovat siirtymässä L-kouluun tai kaikille Harjun koulun oppilaille? Millä perusteilla ja kokoluokituksella mahdollinen ryhmä luodaan Harjulle tai Anttilaan? Yhdistetäänkö ryhmiä? Entä tilanne, että Anttilassa aloittaa 22 oppilaan espanjan ryhmä ja Harjulla 15 oppilaan espanjan ryhmä. Harjun jakautumisen jälkeen Harjun espanjan opiskelijoista 9 siirtyy L-kouluun ja 6 Ojamolle. Sitoutuuko kaupunki maksamaan Ojamolle valinnaisaineen 6 oppilaan ryhmälle ja L-koululla kahdelle espanjan ryhmälle? Näin luonnollisesti täytynee oppilaiden juridisen yhdenvertaisuuden nimissä toimia, mutta tämä aiheuttaa luonnollisesti lisäkustannuksia. Mikäli siirrot tapahtuvat vasta kesällä 2021, säästytään kevään 2020 osalta sekä 8.- että 9.-luokkalaisten kohdalla tältä lisäkustannukselta. Tämä sama pätee myös muihin valinnaisryhmiin, joita esim. Harjulla / Anttilassa on vain yhden ryhmän verran (kielet, musiikki, tietotekniikka, metallityöt, sähkö- ja elektroniikka, tekstiilityö, kuvataide). Eli jokainen näistä ryhmistä jouduttaisiin jakamaan kahden koulun välille ja jatkamaan opetusta ryhmän pienentyessä tai vaihtoehtoisesti jo syksyllä aloittaa Harjulla pienillä ryhmillä, jotka ovat siirrettävissä koulun jakautumisen yhteydessä. (Vielä kalliimpi ratkaisu.) Kustannukset tuplaantuisivat siis monen oppiaineen kohdalla. Opettajien siirtely toisi tähän toki myös haasteensa. Tässä kokonaisuudessa piilee siis sekä hyvin haastava järjestelypaketti, että merkittävä lisäkuluerä opetuksen rahoitukseen siirron tapahtuminen helmikuussa (saamamme tiedon mukaan hiihtolomalla, eli joulukuun loppuun valmistuviksi luvattujen rakennusten kalustaminen tapahtuisi tammi-helmikuussa) katkaisisi lyhytvalinnaisten opettamisen kesken ”kurssin”. Koska kurssien sisällöt ovat sidoksissa opettajien erityisosaamiseen ja täten niiden tarjoaminen on kiinni opettajista, ei voida olettaa, että Harju ja Anttila tarjoaisivat täsmälleen samoja kursseja. Mikäli Anttilan eli Laurentiuskoulun uusi musiikinluokka ei ole valmis siirron tapahtuessa, on musiikin opettaminen kasvaneelle oppilasmäärälle lähes mahdotonta, sillä tällä hetkellä Anttilassa ei ole toimivaa musiikinluokkaa. Lisäoppilaiden sijoittaminen nykyiseen tilaan ei toimi. Musiikki on pakollinen oppiaine 7. luokalla, joten oppilaiden määrä lisääntyy tässä oppiaineessa huomattavasti. Entä musiikin opetus Ojamolla? Onko siellä valmista musiikinluokkaa?

Opettajat

Kaupungille aiheutuu lisäkuluja, kun opettajien opetusvelvollisuustunnit turvataan molemmissa kouluissa. Kustannuksia tulee mm. OVTES:n mukaisesta kahden koulun opettajuudesta. Kustannusten lisäksi koulujen välillä liikkuminen lisää lukujärjestysten tekemisen haasteita. Kaikilla opettajilla ei ole omaa autoa, jolla koulujen väliä kuljetaan päivän aikana. Normaali 15 min. välitunti ei myöskään riitä tähän siirtymään. Täten koulujen välillä liikkuvien opettajien lukujärjestykset pitäisi tehdä niin, että heillä on tietyt viikonpäivät ja siten tietyt ryhmät kiinnitetty toiseen kouluun esim. ma-ke ja toiseen to-pe tai aina hyppytunti siirtymän kohdalla. Matematiikan tai äidinkielen opettajalla tämä tarkoittaisi sitä, että hänelle pitäisi kasata tiettyjen ryhmien 4 viikkotuntia kahdelle päivälle hajauttamisen sijaan. Tämä ei ole oppilaan etu, sillä pedagogisuus esim. oppimisen sisäistämisen ja kotitehtävien muodossa kärsii. Hyppytuntien sijoittelu lukujärjestyksiin siten, että opetus olisi pedagogisesti viikon sisällä järkevää aiheuttaisi sen, että opettaja ei ehdi opettaa kaikkia ryhmiään, kun lukujärjestyksestä loppuvat tunnit. Miten toimitaan niiden ryhmien kohdalla, joita on Harjulla opettanut yksi opettaja ja ryhmä jakautuu kesken lukuvuoden tehtävän siirron myötä? Opettaja ei voi tuplata itseään opettaakseen kahdessa koulussa. Henkinen taakka kasvaa merkittävästi, mikäli lukuvuosi sekoittuu kesken kaiken. Tämä todettiin jo silloin, kun Anttilan koulu muutti Linnaisiin. Sairauslomien riski työuupumisen kautta kasvaa. Tämä riski on todellinen ja sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattamaton. Myös opettajat tarvitsevat aikaa ja mahdollisuuksia ryhmäytyä ja luoda yhteistä ja yhtenäistä koulua toimintakulttuureineen. Jotta koulun arki sujuu ja kaikkien on koulussa hyvä olla, on yhteishenki rakennettava. Tähän ei ole mitään edellytyksiä keskellä lukuvuotta. Muuttotyöt joko joululomalla tai viikolla 8 tarkoittaa sitä, että kaupunki joutuu maksamaan opettajille erilliskorvauksen muuttotöistä. Nämä eivät kuulu opettajien työehtosopimuksen mukaisiin työtehtäviin. Sen sijaan muuttoon (tavaroiden pakkaaminen / purkaminen) voidaan käyttää kenties jossain määrin työaikaa, mikäli pakkaaminen tehdään kevään viimeisillä kouluviikoilla ja purkaminen elokuun alussa. Tällöin on mahdollista harkita erillissopimusta siitä, että muuttotöihin käytetään esim. veso-päiviä. Näin kaupungille ei aiheudu lisäkustannuksia. Joulu-huhtikuussa opettajien työaika kuluu kokonaisuudessaan oppilastyöhön. Kesken lukuvuoden toteutettu siirtymä aiheuttaisi rehtoreille mittavan lisätyön useamman lukujärjestyksen tekemisen muodossa. Pahimmillaan lukujärjestyksiä pitäisi tehdä kolme erilaista. Rehtoreiden työaika ei tähän riitä. Olisiko tehtävä erilliskorvattava? Jos muutos tapahtuisi kesken lukuvuoden, merkitsisi se kaupungin palkanlaskennalle erittäin haasteellista tilannetta, kun palkanmaksuperusteet (oppitunnit, mahdolliset kokoelman hoitoihin ym. tulevat lisät) muuttuisivat kesken lukukauden. Kesken lukuvuoden muutto toisi todennäköisesti lisäkustannuksia ja paljon lisätyötä kaupungin palkanlaskentaan. Mahdollista on, että palkkoihin liittyviä epäselvyyksiä tulisi korjata pitkin kevättä. Wilma-järjestelmässä voi esiintyä haasteita, kun satojen oppilaiden tiedot tulisi siirtää osaksi kahta uutta yhtenäiskoulua. Nytkin yksittäisten oppilaiden vaihtaessa koulua kesken lukuvuoden on ilmennyt ongelmia Wilmassa olevien tietojen siirtymisessä. Sama haaste koskee kaikkia hallinnon ohjelmia ja tiedostoja. Päättöluokkien oppilaiden tiedot siirretään Koski-järjestelmään tammikuussa, jonka jälkeen jo siirrettyyn tietopohjaan liitetään mm. päättöarviointitiedot. On selvitettävä tarkoin se, miten oppilaiden pohjatiedot toimivat, mikäli siirto on tehty eri koulusta kuin mistä päättöarviointitiedot tulevat. Tällä hetkellä näitä kouluja vaihtaneiden oppilaiden tietoja siirretään Koskeen ”käsin”, eli oppilas kerrallaan. Nämä myös joudutaan tarkastamaan yksitellen. Kyse on tiedoista, joiden varassa yhteisvalinta toteutetaan, joten näissä ei voi olla virheitä. Tämä siirto- ja tietojen tarkastamisen kokonaisuus toisi lisätöitä sekä koulusihteereille että oppilaanohjaajille. Näihin ei ole aikaa normaalissa työajassa, joten kyseessä olisi erilliskorvattava lisätehtävä.

Oppilaat

Etenkin 9.-luokkalaisille siirtymäajankohta päättöluokan talviloman kohdalla olisi haastava, osalle jopa kohtalokas. Yhteishaku alkaa juuri tuolloin ja ohjauskeskustelut ovat edelleen käynnissä. Ohjauskeskusteluissa ehdoton edellytys on luottamus ja oppilaan tuntemus. Tämä romuttuu, mikäli oppilaat jakautuvat kahteen kouluun kesken vuoden. Tai sitten Harjun opo toimii kahdessa koulussa, jolloin liikkuminen verottaa työaikaa sekä samalla jälleen kustannukset kasvavat. Oppilaat hakevat jatko-opintoihin päättöarvosanoilla. Päättöarvosanojen arviointia ajatellen 9.-luokan kevätlukukausi on ratkaisevan keskeistä aikaa. Tässä kohdassa opettaja ei voi vaihtua, sillä toisella opettajalla ei ole edellytyksiä antaa päättöarviointia (oppilastuntemus ja luottamussuhde). On riski, että päättöarviointi ei ole oikeudenmukaista eikä valtakunnallisesti vertailukelpoista. Mikäli näin kävisi, on huoltajilla oikeus tehdä päättöarvioinnin oikaisupyyntö rehtorille / Aluehallintovirastoon. 9.-luokkalaiset ovat viimeisen lukuvuoden aikana stressaantuneita. Tämä näkyy esim. kuraattorikäynneissä vahvasti. Samaan aikaan pitäisi saada opinnot suoritettua mahdollisimman hyvin, jotta keskiarvo riittää haluttuun jatko-opintopaikkaan. Pahimmillaan tällainen lisästressinaihe (esim. siirtyminen Harjulta kokonaan uuteen kouluun ja yhteisöön L-kouluun) voi sekoittaa opiskelun ja kuormittaa jaksamista niin, että oppilas alisuoriutuu koko perusopetuksen tärkeimmistä opiskelukuukausista ja näytöistä. Kuka ottaa tästä vastuun, sillä nuorelle tämä voi maksaa toivotun lukiopaikan esim. erikoislukiossa. Yseille täytyy suoda opiskelurauha! Oppilaat eivät ryhmäydy hetkessä. Jotta L-koulussa saadaan ns. Harjun ja Anttilan koulut sovitettua yhteen, tulee sen eteen tehdä järjestelmällistä ja suunnitelmallista työtä. Ryhmäyttämiseen on aikaresurssia elo-syyskuussa. Tätä ei voida tehdä tammi-helmikuussa, eli kiireisimpään opiskeluaikaan esim. yseille. Opetus rakentuu opettajan ammattitaidolle ja erityisosaamiselle. Jokainen opettaja toimii opettajana oman persoonansa kautta rakentaen opetuksensa järjestyksen, toimintatavan, materiaalit (kirjasarjat, sähköinen materiaali, erilaiset oppimisalustat kuten Pedanet, Classroom ym.) sekä monipuolisten näyttöjen keräämisen itsenäisesti, opetussuunnitelman runkoa noudattaen. Eri opettajat opettavat eri asioita eri kohdissa lukuvuotta. Tästä syystä ei etenkään 9. luokan oppilaita voi kesken lukuvuoden siirtää. On kohtuuton oletus, että nuori pystyisi ottamaan haltuun uuden koulun käytänteet sekä uuden opettajan tavan opettaa ja arvioida kesken lukuvuoden. Etenkään päättöarvioinnin aikaan eli 9. luokalla.

Kouluympäristö ja toimintakulttuuri

Kun Anttilan koulu siirtyi Linnaisiin kesken lukuvuoden, meni viiden viikon opetus osittain sekaisin. Ennen siirtymää opettajien aikaa kului luokkien tavaroiden selvittämiseen ja pakkaamiseen, siirron jälkeen tavaroiden purkamiseen ja sen jälkeen etsimiseen. Koneet ja laitteet eivät toimineet, sillä niitä ei ehditty ennen muuttoa kattavasti kokeilla. Opetus ei tänä päivänä onnistu ilman luokkien tietokoneita, videotykkejä ja dokumenttikameroita tai vastaavasti ilman älytauluja. Näiden toimivuus voidaan taata vasta, kun kaikki irtokalusteet ovat paikoillaan ja luokat kokonaisuudessa kunnossa. Opetusta ei voi järjestää ilman toimivia luokkia ja toimivaa välineistöä (esim. luonnontiedeaineet). Voiko Ojamolla järjestää aineenopetusta liikunnassa ja esim. musiikissa opetussuunnitelman mukaisesti kevätlukukaudella 2021? Nämä tilat valmistuvat ilmeisesti vasta kesällä 2021. Alakoulun opetus onnistuu joustavammin ns. perusluokkatiloissa, mutta aineenopetus tarvitsee aineenopetuksen tilat. Onko molemmissa kouluissa piha-alueet turvalliset ja toimivat koko koulun oppilasmäärälle kevätlukukaudella 2021? Uusien käytänteiden ja arjen toimintamallien opetteleminen kesken lukuvuoden à kussakin talossa on oma toimintakulttuurinsa ja sääntönsä. Jos oppilas siirtyy uuteen taloon kesken lukuvuoden, etenkin niin, että koko peruskoulua on jäljellä muutama kuukausi, kuinka suuri halu nuorella (muutenkin jännittää ja kipuilee uutta ympäristöä ja uusia ihmisiä) on opetella ja sopeutua uusiin tapoihin ja käytänteisiin? Tämä olisi suuri lisätyö ja stressi sekä opettajille että oppilaille. Koulun toimintakulttuuria ja käytänteitä opettavat luokanohjaajat oppilaille etenkin lukukausien ensimmäisinä työpäivinä. Kuka ja millä ajalla opettaisi nämä arjen asiat oppilaille kesken lukuvuoden? Harjulta siirtyvälle opettajallekin käytänteet ovat vieraita. Ja heidän olisi pakko ottaa vastaan Anttilan koulun säännöt ja toimintamallit, mikäli siirtymä on keskellä vuotta (ja pakottamalla ei tässäkään asiassa saada hyvää lopputulosta), kun taas siirtymän tapahtuessa lukuvuoden alussa on opettajilla mahdollisuus ensin hioa yhteiset pelisäännöt, joita sitten lähdetään työstämään yhdessä ja tasa-arvoisesti kaikkien uuden koulun oppilaiden kanssa. Kesken lukuvuoden tehty oppilaiden heittämien uuteen kouluun, jossa suurin osa muista oppilaista ovat jo ennestään olleet, aiheuttaa kahtiajakoa ja mahdollisia haasteita toiminnassa. Tämä voidaan ehkäistä, kun siirto tehdään lukuvuoden alusta lukien. Kesken vuoden tehty siirto johtaa väistämättä Harju-Anttila-asetelmaan, jonka seurauksena esim. välitunneilla on eteen tulla hyvin haastavia tilanteita. Oppimateriaalitilaukset tehdään koko lukuvuodeksi kerralla siten, että jokainen opettaja tilaa materiaaleja omien ryhmiensä tarpeisiin. Tämä koskee sekä oppikirjoja että esim. taide- ja taitoaineiden käytettäviä materiaaleja. Kouluilla on käytössään eri oppikirjasarjoja, joita käytetään useita vuosia. Nyt on sekä Anttilassa että Harjulla tarkoitus käyttää nykyisiä sarjoja siihen asti, kunnes koulut yhdistyvät. Mikäli yhdistyminen tapahtuu kesken lukuvuoden, täytyy uusia, yhtenäisiä oppikirjasarjoja tilata myös 9.-luokkalaisille. Lisäkustannusta jälleen. Lukujärjestysten tekeminen siten, että luokkatilat riittävät kaikille kesken vuoden tuleville ryhmille, myös niille pienille ryhmille, joita koulujen jakaminen kesken vuoden väistämättä synnyttää, ei välttämättä onnistu. Anttilan ns. laajennusosa menee remonttiin ja osa opetuksesta siirtyy Linnaisiin. Luokkatilat on jo alun perin mitoitettu tiukasti niin, että tulevat L-koulun oppilaat saadaan juuri ja juuri mahtumaan tiloihin. Mihin sijoitetaan se ns. ylimääräinen opetus, mitä syntyy jaettavista ryhmistä?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: