VALTUUSTON KOKOUS 25.3.2020 – KOKOUSTIIVISTELMÄ

Lohjan kaupunginvaltuusto kokoontui keskiviikkona hyvin erilaisissa oloissa ja tunnelmissa kuin tavallisesti. Valtuustosalin sijaan kokoustimme Urheilukeskus Tennarin lukiosalissa. Istuimme samoilla paikoilla kuin abiturientit viikkoa aiemmin. Etäisyys vierustoveriin oli kullakin aina sen pari metriä. Sähköisten kokousjärjestelmien sijaan äänestimme kukin vuorollamme kantamme ääneen lausuen ja puheenvuorot pyysimme perinteisellä lappuvilkuttelulla. Hyvin sujui kokous urheilullisessa ympäristössä ja hieman vähäisemmän tekniikankin kanssa. Kokous näkyi kuitenkin nettitv:ssä ja on nähtävissä myöhemmin jälkilähetyksenä YouTubessa. Sieltä voi käydä puheenvuoroja katsomassa.

Päätettäviä asioita oli lopulta kuitenkin kymmenkunta, vaikka listaa oli karsittu raskaalla kädellä. Ensimmäinen ns. suuri asia, josta valtuusto päätti, oli liittyminen Turun Tunnin juna osakeyhtiöön. Tämä tarkoittaa lohjalaisille sitä, että tulemme sijoittamaan radan suunnitteluun yhteensä 3,74 miljoonaa euroa. Summa muodostuu siten, että Suomen valtio on sitoutunut kustantamaan suunnittelusta 51% eli yhteensä 39,45 miljoonaa euroa. Loput, eli 49%:n osuus suunnittelukustannuksista jaetaan radan vaikutusalueen kuntien kesken neuvotteluissa, joissa on katsottu kunkin kunnan hyötysuhdetta rakennettavaan rataan. Täten Lohjan osuus on sama kuin naapurikuntien Vihdin ja Salon, eli 4,8%. Mukana ovat edellä mainittujen lisäksi Turku, Espoo, Helsinki ja Kirkkonummi. Nyt päätetty summa on maksimi, mihin Lohjan kaupunki suunnittelun osalta sitoutuu. Toiveena on, että hanke saa EU-rahoitusta 50% kokonaiskustannuksista, jolloin Lohjan osuus puolittuu ollen lopulta 1,9 miljoonaa euroa. Valtuusto oli lähes yksimielisesti osakeyhtiöön liittymisen kannalla. Mielestämme on tärkeää, että Tunnin juna-hanke etenee, ja ilman suunnittelua se ei voi edetä. Meidän on toimittava nyt, jotta pidämme suunnittelullisen etumatkamme muihin Suomessa vireillä oleviin ratahankkeisiin verrattuna. Läntisen Uudenmaan ja Varsinais-Suomen täytyy pystyä osoittamaan, että täällä on ensimmäisenä toteuttamiskelpoinen ratahanke. Kaikkkia ratahankkeita ei kuitenkaan voida lähteä seuraavan kymmenen vuoden aikana toteuttamaan. Mikäli haluat lisätietoa Tunnin junasta ja Lohjan osallisuudesta hankkeessa / osakeyhtiössä, löydät sitä tämän linkin takaa: http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=202020817 Eli tuossa valtuuston kokouksen esityslista ja liitteet. Siellä tietoa kaikista pykälistä materiaaleineen.

Toinen pitkän linjan merkittävä asia valtuustossa oli Haikarin alueen kaava. Urpo Uotila piti aiheesta erinomaisen ryhmäpuheenvuoron. Kiitos Urpo! Kuten Urpon puheessakin todetaan, on hienoa, jos tämä kaava vihdoinkin etenee ja ehkä joskus alueen rakentaminenkin jatkuu. Katri Piiparinen totesikin, että tämän kaavan muokkaaminen on kestänyt kauan, mutta toisaalta ihan syystä. Nyt on päästy hyvää lopputulokseen, joka on muokkaantunut niin alueen asukkaiden kuin lautakunnan jäsenten ideoiden ja ajatusten perusteella. Kaavoitus on huomioinut eri osapuolten kommentit kiitettävästi. Nyt jäämme odottamaan, etenisikö kaava ilman valituksia toteutukseen vai odotammeko vielä kuitenkin vuoden tai pari, ennen kuin rakennustöihin päästään. Itse odotan lämmöllä hetkeä, jolloin meillä on kaunis, puutarhamainen puurakenteinen kaupunginosa järven rannalla ja lähellä keskustaa. Alue lienee aika monen suomalaisen unelmakohde.

Haikarista siirryimmekin illan kuumaan perunaan eli Pentinkulmaan. Pentinkulma on osa Lohjan keskustassa sijaitsevaa palvelutaloa. Osa suuresta rakennuksesta on paremmassa kunnossa, osa huonommassa. Pentinkulma siinä huonommassa. Nyt kävimmekin keskustelua siitä, mitä ja milloin puretaan ja rakennetaan. Melkoisen yksimielisesti koko valtuusto oli sitä mieltä, että tässä taloudellisessa tilanteessa emme pysty aloittamaan suurta rakennushanketta eli uutta palvelukeskusta / asuinyksikkö tuohon samaiselle tontille. Lähinnä pohdintaan nousikin, että onko meillä resursseja aloittaa suunnittelu välittömästi, vai joudummeko lykkäämään sitäkin. Ja suunnitellaanko kyseiselle tontille uutta yksikköä siten, että Pentinkulma on toiminnassa uuden yksikön valmistumiseen asti (jolloin uudisrakennus pitää suunnitella nyt vapaana olevan tontinosan ehdoilla ja rakennustyömaan meteli saattaisi olla vanhuksia melkoisesti häiritsevää) vai puretaanko Pentinkulma ensi alta pois, asukkaat siirretään muihin yksiköihin (lähinnä Attendon ym. Yksityisten palveluntuottajien) ja uusi rakennus voidaan sijoittaa tontille kenties joustavammin ja miettiä sen koko huolellisemmin. Lopulta valtuusto päätti melko tiukan äänestyksen jälkeen jättää asian pöydälle. Asia ei siis etene nyt korona-kevään tai tulevan kesän aikana mitenkään, vaan palaamme siihen uudestaan elokuussa. Siihen mennessä ryhmät ovat voineet käydä kaavoituksen kanssa keskustelun siitä, onko Pentinkulman purkamisella merkitystä tontin käytettävyyden suhteen ja toisaalta henkilöstön kanssa on voitu keskustella, miten asukkaat reagoisivat joko siirtoon tai vastaavasti rakennustyömaan meluun. Tähän siis palataan.

Sitten pääsimme kohtaan Järnefeltin koulu. Olemme jo aiemmin päättäneet, että Virkkalaan rakennetaan uusi yhtenäiskoulu. Nyt edessämme oli kaksi muutospykälää edelliseen päätökseen nähden: 1. Koulun koko pienennetään suunnitellusta 700 oppilaan koulusta 500 oppilaan kouluksi. 2. H-osa jätetään osaksi uutta kokonaisuutta.

Asiaa esiteltiin siten, että mikäli nämä molemmat toimet tehdään, säästetään rakennuskustannuksissa noin 3-4 miljoonaa euroa. Lähtökohtaisesti tuo koulun koon pienentäminen on täysin ymmärrettävää. Kaupunkimme väkiluku laskee jatkuvasti ja Virkkalan väkiluku, jos mahdollista, vielä enemmän. Nyt kuitenkin heräsi kysymys siitä, miten 500 oppilaalle suunniteltuihin tiloihin voitaisiin sijoittaa Ristin koulun oppilaat (näin on kuitenkin ajatus ollut), kun vielä vuonna 2030 oppilasennusteen mukaan koulupiirin alueella olisi 520 oppilasta. Eli tällä suunnittelulla Ristin koulu jatkaa jossain muodossa (onko koko alakoulu vai supistuuko jossain vaiheessa esim. 0-3 luokkien kouluksi) toimintaansa ainakin 10 vuotta. Kysymys kuuluukin, onko Ristin koulu siinä kunnossa, että se voi toimia tuon ajan ilman suurempia remontteja?

Toinen suuri huolenaihe on tuo H-siipi. Kuten pitämässäni ryhmäpuheenvuorossakin totesin, on kyseinen tila sairastuttanut jo todella suuren määrän ihmisiä. Saadaanko se korjaamalla kuntoon? Toistaiseksi en itse jaksa uskoa näiden suurten korjausten voimaan, mutta olen luvannut kääntää takkini heti, kun saamme pidempiaikaisen näytön jonkin massiivisen sisäilmaongelmakohteen korjauksen onnistumisesta.

Valtuusto päätti noin vuosi sitten, että H-siipi puretaan muun koulun mukana. Tuolloin meillä oli luettavana sisäilmatutkimukset, joiden mukaan H-siivessä oli ongelmia aivan kuten muussakin osassa taloa. Kuluneen vuoden aikana H-siipi tutkittiin vielä kerran ja nyt ongelmat olivat kadonneet. Kolmas kertako toden sanoo? Vai olisiko lopputuloksiin vaikuttanut se, ettei rakennetutkimuksia enää tehtykään. Täytyy todeta, että en pysty täydellä vakavuudella ja kunnioituksella suhtautumaan tähän kolmen tutkimuksen pakettiin, jossa ongelmat vähenevät tutkimus kerrallaan ja päätös tehdään viimeisen, vähiten ongelmia esille tuoneen tutkimuksen perusteella. Suurin osa valtuutetuista kuitenkin luotti tähän viimeiseen tutkimukseen enemmän kuin aiempiin. Lena Tallqvist teki vastaesityksen, että H-siipeä ei jätetä osaksi uutta koulua. Kannatin Lenan esitystä, mutta erittäin suuri osa valtuustosta oli H-siiven säästämisen kannalla. Nyt en voi muuta kuin todeta saman kuin Lohjan lukion kohdalla: Toivon koko sydämestäni, että skeptisyyteni on turhaa ja epäilykseni vääriä. Toivon, että kymmenen vuoden kuluttua voin suureen ääneen todeta, että olin väärässä. Että remontti on onnistunut erinomaisesti ja H-siipi, kuten Lohjan Yhteislyseon lukiokin, ovat terveitä ja turvallisia rakennuksia itse kullekin.

Järtsiin liittyen me Vihreät esitimme toiveen, että rakennusmateriaalina olisi puu ja koulu rakennettaisiin sisätiloissa (eli moduuleina) suomalaista työvoimaa käyttäen. Toiveemme löytyy myös ryhmäpuheenvuorosta, jonka jaan erillisenä postauksena.

Kokouksen lopuksi päätimme vielä yksimielisesti muuttaa hallintosääntöämme siten, että jatkossa sähköiset etäkokoukset ovat mahdollisia tarpeen niin vaatiessa. Samoin annoimme kaupunginhallitukselle luvan päättää valtuuston sijaan mahdollisten yt-neuvottelujen aloittamisesta, mikäli tilanne muuttuu sellaiseksi, että lomautuksiin on pakko ryhtyä.

Jälkilähetys on nähtävillä piakkoin YouTubesta. Yritän muistaa linkata lähetyksen myös tähän liitteeksi sen ilmestyttyä jakeluun.

Kevät jatkuu erikoisessa Uusimaa-kuplassaan. Ensi viikolla pitäisi Organisaatiotyöryhmän kokoontua. Katsotaan, tapaammeko livenä vai etäyhteyksiä käyttäen.

Osuuskauppavaalit ovat käynnissä vielä muutaman päivän. Olisin iloinen ja kiitollinen, mikäli kävisit äänestämässä SSO:n alueella numeroa 122.

Aurinkoisia ulkoilupäiviä kaikille ja jaksamista eristyksessä elämiseen. Onneksi meillä on luonto!

https://www.youtube.com/watch?v=gGGBF8Yf7_Q&list=PL1Pg7lfxYVDKNAOPv7Pw9O55mCQ6CGRR3&index=4

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: