JÄRNEFELTIN KOULU

RYHMÄPUHEENVUORO 25.3.2020

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja yleisö

Olen puhunut tälle valtuustolle Järnefeltin koulun uudisrakennustarpeesta ennenkin. Samoin useamman muunkin koulun haastavasta tilanteesta. Olen puhunut tilanteista, joissa kamppaillaan massiivisten sisäilmaongelmien parissa. Tilanteista, joissa niin oppilaat kuin koulun henkilökunta elävät arjessa, jota hallitsee odotus. Vuoroin pelonsekainen odottaminen, vuoroin odotus, jota värittää toivo paremmasta.

Tämä tilanne ja tarina on meille kaikille jo tuttu. En siis enää käytä aikaa siihen, että kuvailisin Järnefeltin koulun kuntoa ja ihmisten sairastumista sen enempää. Hyväähän tässä kaikessa on se, että Virkkalan alue on saamassa uuden, lähtökohtaisesti terveen ja turvallisen koulurakennuksen hyväksi todetulle tontille.

Sen sijaan nostan tänään edessämme olevasta päätösesityksestä pohdintaan muutaman asian:

Ensimmäisenä koulun koko. Meille kaikille on lukuisia kertoja esitetty tilastoja siitä, miten Lohjan väkiluku laskee tulevina vuosina. Näin ollen Järnefeltin koulun kokoa esitetään nyt pienennettäväksi alkuperäisestä 700 oppilaan koulusta 500 oppilaan kouluksi. Tämä on sinällään ymmärrettävää. Haastetta tämän päätöksen tekemiseen tuo kuitenkin meille jaettu liitemateriaali, jonka varassa meidän nyt pitää päätös tehdä. Aluksi käytössämme oli yksi liite, josta löytyi Tilastokeskuksen väestöennustemalli otsikolla Järnefeltin yhtenäiskoulun oppilasennuste. Mistään ei käynyt ilmi, mitä nykyisiä kouluja tuossa ennusteessa oli sisällytetty Järnefeltin yhtenäiskouluun. Rauhala, Maksjoki ja nykyinen Järtsi, vai lisäksi myös Risti? Tänään saimme kuitenkin erillisen pyynnön jälkeen täydennystä pohjamateriaaliin. Nyt näemme, että Risti on kuin onkin laskennassa mukana. Olemme kuitenkin tilanteessa, että ennusteen mukaan Ristin koulun oppilaita ei voida kokonaisuudessaan siirtää uuteen yhtenäiskouluun vielä kymmeneen vuoteen. Herääkin kysymys, onko Ristin koulun kunto sellainen, että siellä voidaan jatkaa toimintaa ilman kalliita remontteja vielä vuosikymmenen ajan?

Tilastosta puuttui myös tieto käytetyistä aluerajauksista. Perustuuko laskenta nykyisiin vai pian voimaan tuleviin uusiin koulupiirirajoihin? Jälleen kerran olisi toivottavaa, että voisimme pohjata päätöksemme kunnolliseen taustamateriaaliin.  

Asiaa ei myöskään helpota se, että tämä päätös on kiirehditty ohi lautakuntakäsittelyn. Vihreä ryhmä toivoo, että viranhaltijat kunnioittaisivat asiantuntijalautakuntien työtä, ja päätettävät asiat valmisteltaisiin huolellisesti ja ne kulkisivat päätöksenteossa myös lautakuntien kautta. Tämä on mielestämme se reitti, joka toteuttaa demokratiaa parhaiten ja takaa parhaan lopputuloksen. Ehkäpä siten myös pohjamateriaali sekä esittelyteksti olisi saatu kuntoon ajoissa.

Toisena päätöskohtana on niin kutsutun H-siiven kohtalo. Nyt olemmekin sitten sisäilmaongelmien äärellä oikein tukevasti. Ensin ovat oireet. Sitten tulevat sairaudet. Sitten tulee yksi tutkimus, sitten toinen ja kolmas. Välillä on isompia ongelmia ja välillä pienempiä. Oireita ja sairauksia on koko ajan enemmän. Lopulta kuitenkin tulee tieto, ettei oikeastaan mitään ongelmaa ole. Mihin tietoon me voimme luottaa? Koulun henkilökunta kertoo monista silmin havaituista kosteusongelmista H-siivessä. Useat opettajat ovat joutuneet lähtemään toiseen työpaikkaan juuri H-siiven takia. Miten voimme luottaa siihen, että kaikki nuo ongelmat, joita ei viimeisimmän tutkimuksen mukaan edes ole olemassa, saadaan remontilla kuntoon? Muistan puhuneeni tälle joukolle ennenkin siitä, kuinka kovasti me Vihreät haluamme uskoa ja luottaa. Uskoa ja luottaa siihen, että korjaamalla saadaan priimaa. Osalla meistä on vahvempi usko, osalla heikompi.

Arvoisa puheenjohtaja

Lopuksi ryhmämme haluaa vielä esittää tulevaa rakentamista koskien yhden toiveen:

Voisimmeko toteuttaa Järnefeltin koulun rakentamisen ns. moduulirakentamisena? Kun koulu koostetaan useammasta moduulista, on niiden muokkaaminen muuhun käyttöön myöhemmin helpompaa, mikäli koulun tilatarve muuttuu. Lisäksi moduulit rakennetaan sisätiloissa, säältä ja siten kosteudelta suojattuna. Näin tukisimme myös suomalaista työtä, sillä talotehtaiden työvoimasta valtaosa on suomalaisia, toisin kuin nykyisten rakennustyömaidemme henkilöstö. Moduulirakentamisessa materiaalina olisi puu. Lohjalla on toistaiseksi vannottu betonirakentamisen nimeen. Nyt olisi hyvä hetki myös Lohjalla siirtyä muutaman askeleen verran kohti tulevaisuutta, menneiden aikojen viisautta kunnioittaen, ja siirtyä puurakentamisen aikakauteen.

Kiitos.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: