KOULUVERKKOMME – VETOVOIMA, TYÖNTÖVOIMA VAI PELKKÄ KULUERÄ

MIELIPIDEKIRJOITUS LÄNSI-UUSIMAA-LEHDESSÄ 5.10.2020

Kouluverkkomme on jälleen päätöksenteon kohteena. Koulut ovat olleet ns. nuijan alla jo lukemattomia kertoja. Moni koulu on nuijan alle myös jäänyt. Haluamme osaltamme nostaa keskusteluun mukaan muutaman meille erityisen merkityksellisen näkökulman.

Tulevaisuus. Meidän tulee tehdä päätöksiä, jotka ovat kuntalaisten edun mukaisia vielä 10-20 vuoden kuluttuakin. Uusimmat selvitykset osoittavat, että ihmiset haluavat yhä enemmän väljyyttä asumiseen. Etätöiden yleistyminen on vähentänyt tarvetta asua lähellä työpaikkoja. Lohja ei voi kilpailla pääkaupunkiseudun kanssa keskustan kauneudella runsaine palveluineen. Sen sijaan voimme kilpailla luonnonläheisyydellä ja kohtuullisen hintaisilla tonteilla. Ja lähikouluilla. Viime vuosina lapsiperheitä on muuttanut runsaasti pois Lohjalta. Olisiko meidän syytä pysähtyä pohtimaan, olemmeko markkinoineet kaupunkiamme oikein? Tarjoammeko sitä, mitä lapsiperheet haluavat? Uusimaa on alueena muuttovoittoinen. Lohjan olisi napattava tästä osansa. Meidän mielestämme kylät lähikouluineen ovat tässä avainasemassa.

Koulukuljetukset. Kouluja lakkautettaessa koulukuljetusten määrä kasvaa. Onko lasten edun mukaista, että heidän valveillaoloajastaan kuluu 10-20% koulumatkoihin, pääosin bussissa istumiseen? Eikö tuo aika pitäisi käyttää ulkoiluun, leikkimiseen tai harrastamiseen? Bussit ovat täysiä, turvaväleistä ei voi edes haaveilla. Aikuista ei ole läsnä luomassa turvaa. Takapenkit täynnä kovaan ääneen huutelevia teinejä. Miltä tämä tuntuu alle 10-vuotiaasta lapsesta?

Kylät. Eräs viranhaltija kysyi kerran, onko kaupungin tehtävä pitää kyliä elossa. Mielestämme kyllä. Kyliä tulisi myös kehittää, sillä uskomme kylien potentiaaliin lapsiperheitä houkuttelevana vetovoimatekijänä. Ollakseen vetovoimainen, kylä tarvitsee koulunsa, jonka ympärille syntyy kylän yhteisöllisyys.

Opetuksen laatu. Usein esitetty huoli on, että opetus pienemmissä kouluissa ei olisi laadukasta. Yhdysluokkia pidetään pedagogisesti haastavina. Mikäli yhdistämme nyt esillä olevien esitysten mukaisesti kouluja, emme kuitenkaan pääse yhdysluokista eroon. Yhdysluokka vain siirtyy kyläkoulusta kaupunkikouluun ikäluokan kasvaessa puolikkaan luokan verran. Samoin väite, että pienempien koulujen opettajat eivät olisi muodollisesti kelpoisia ei pidä Lohjalla paikkaansa. Vaihtelevuutta kelpoisuuksissa on, mutta se ei korreloi koulujen kokoihin. Tutkimusten mukaan opetuksen laatu ei ole sidoksissa koulun kokoon. Opetuksen digitalisoituminen tasoittaa myös osaltaan koulujen välisiä laatueroja.

Suuruus. Lohjalla on tehty päätöksiä uusien, suurten yhtenäiskoulujen rakentamisesta. Samaan aikaan kiirivät toisista kaupungeista huhut siitä, että suuret yhtenäiskoulut eivät olekaan tuoneet toivottuja säästöjä. Erityisopetuksen ja oppilashuollon tarpeet ovatkin lisääntyneet. Useammassa yhteydessä on myös todettu, että yli 500 oppilaan kouluissa levottomuus lisääntyy, yksilöllisyyden huomioiminen vähenee ja niin opettajien kuin oppilaidenkin hyvinvointi heikkenee. Me olemme keskittämässä lapsiamme juuri tällaisiin suuriin yksiköihin. Yksiköihin, jotka ovat lisäksi haavoittuvaisempia myös esim. sisäilmaongelmien, tartuntatautien sekä melun suhteen.

Luonto. Kokemuksemme mukaan lapset nauttivat luonnosta, missä leikkiä. Tästä esimerkkinä luontoeskareiden suuri suosio kautta maan. Monet nyt lakkautusuhan alla olevat koulut sijaitsevat upean luonnon keskellä. Luonnon läheisyys tukee niin leikkejä kuin opetussuunnitelman toteuttamista. Luonnon läheisyydestä voi tehdä myös koulun painopistealueen. Toiset koulut erikoistuvat musiikkiin, toiset liikuntaan. Jotkut voisivat nostaa erikoisalakseen suomalaisen luonnon.

Todelliset säästöt. Suuri haaste päätöksenteolle on se, että jo lakkautettujen koulujen tuomista säästöistä ei ole kaikilta osin yksiselitteistä näyttöä. Tyhjiä kiinteistöjä jää kaupungin haltuun eivätkä ylläpitokustannukset silloin laske nollaan. Myyntituloa voi tulla tai olla tulematta. Opetusresurssi siirtyykin vain koulusta toiseen, jolloin palkkakustannuksista ei tulekaan säästöä. Koulukyytien kustannukset kasvavat. Mikä on siis todellinen säästö ja siten mikä on lakkauttamisen aito arvo?

Monimuotoinen kouluverkko voi mielestämme olla merkittävä pito- ja vetovoimatekijä. Pelkät suuret yhtenäiskoulut kaupungin ydinalueilla eivät luo mitään sellaista, millä Lohja erottuisi edukseen muista kaupungeista. Sen sijaan erilaiset koulut, suuremmat ja pienemmät sekä erilaiset asumisen mahdollisuudet maaseudulta ydinkeskustaan ovat parasta, mitä kaupunki voi tarjota. Jokaiselle jotakin, ei kaikille samaa.

Lohjan kaupunginvaltuutetut

Birgit Aittakumpu (Vas.)

Lotta Paakkunainen (Kesk.)

Laura Skaffari (Vihr.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: