Elokuun helteistä iltaa vietettiin Monkolassa valtuustosalissa. Kuumuus meinasi viedä järjen, mutta niin meinasi viedä muutamat valtuustosalissa kuullut puheenvuorotkin.
Asialistalla oli muutama aidosti suuri asia. Ensimmäisenä asiana käsiteltiin Virkkalan alueen uuden varhaiskasvatusyksikön, eli suomeksi uuden päiväkodin kohtaloa. Asiaa on valmisteltu ja hetkittäin vatuloitukin jo muutaman vuoden verran. Kukaan ei matkan varrella ole kyseenalaistanut sitä, etteikö Virkkalaan tarvittaisi uutta päiväkotia. Kyllä tarvitaan. Shellin takana, kerrostalojen keskellä sijaitseva Virkkalan päiväkoti on tullut elinkaarensa päähän. Tai jos tarkkoja ollaan, on päiväkoti ollut jo tovin aikaa kunnoltaan pari vuotta haudassa maanneen yksikön kuntotasolla.
Mutta keskustelun kohteena on tässä matkan varrella ollut etenkin se, minne uusi päiväkoti perustetaan. Vaihtoehtoina ovat olleet mm. Virkkalan keskustan pari eri tonttia sekä Järnefeltin koulun tontti ja lopulliseksi asettunut kohde, eli nykyinen Rauhalan koulun kiinteistö. Kun asia oli Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan käsittelyssä, kannatti puolet lautakunnasta asian palauttamista vielä kertaalleen uudelleen valmisteluun. Ajatuksena oli, että eri vaihtoehtojen kuluvertailut olisi saatu mukaan päätöksentekoon. Vastaesitys jäi puheenjohtajan äänellä toteutumatta, joten tänään valtuustossa meillä oli käsittelyssä hankesuunnitelma, jossa uutta päiväkotia esitettiin sijoitettavaksi nykyisen Rauhalan koulun kiinteistöön. Edelleenkään meillä ei valitettavasti ollut niitä eri laskelmia käytössä, mutta muuten hankesuunnitelma oli varsin kattava ja seikkaperäinen.
Valtuusto päätti lopulta yksimielisesti, että uusi päiväkoti sijoitetaan Rauhalan kiinteistöön kattavan peruskorjauksen jälkeen. Tätä vaihtoehtoa puoltavia seikkoja olivat koulun, eli jatkossa päiväkodin tontin erinomaisuus. Tontilla on mahdollista toteuttaa myös luontopäiväkoti, jollainen siihen on myös tarkoitus perustaa. Hinta on myös oletettavasti edullisempi kuin uudisrakennuksessa. Jonkinlaisena puoltavana seikkana voidaan todeta myös se, että nyt varhaiskasvatus on kadun toisella puolella ja perusopetus toisella. Eli kenties jonkinlaista synergiahyötyäkin siitä voisi syntyä.
Suurimpana haasteena tässä päätöksessä on uuden päiväkodin paikka. Nyt Rauhalan eli Virkkalan (tai mikä nimi sitten otetaankaan käyttöön) päiväkoti tulee sijaitsemaan noin kilometrin päässä Vieremän päiväkodista. Täten kaikki Virkkalan alueen varhaiskasvatus tulee keskittymään hyvin lähekkäin siten, että Virkkalan keskustan ja Ristin alueet jäävät ilman lähipäiväkotia. Erityisen haastava tilanne on niille perheille, joissa ei ole autoa käytössä.
Tästä pykälästä Vihreiden ryhmäpuheen piti Anna Matilda Mustalahti. Puheen voi kuunnella jälkilähetyksen kohdasta 13.40. Anna nosti puheessaan esille myös sen, että päiväkotien aitoja asiantuntijoita olisi tärkeää kuulla päiväkodin sisustukseen liittyvissä ratkaisuissa. Puheenvuoron asiasta käytti myös Jani Méling. Puheenvuoro löytyy lähetyksen kohdasta 20.00.
Nyt siis jäämme seuraamaan päiväkotihankkeen etenemistä toivoen, että peruskorjaus tehdään erinomaisen hyvin ja uudesta päiväkodista tulee toiminnallisesti juuri sellainen, jollaiseksi asiantuntijat, eli henkilöstö ja lapset sen haluavat.
Kokouksen seuraavat neljä pykälää liittyivät kaavoitukseen. Kolme pykälää koski ns. Tunnin junan linjaukseen liittyviä kaavoituksia ja neljäs pykälä liittyi Muijalan alueen kaavoitukseen.
Kaavaprosessit ovat pitkiä ja monivaiheisia. Näitäkin kaavoja on valmisteltu vuosia. Kuulemisia on taustalla useita ja lausuntoja on kerätty useilta eri tahoilta. Lähtökohtaisesti olen itse ehdottomasti Tunnin junan kannalla ja näen ns. aseman seudussa eli radan varren Lempolassa paljon potentiaalia Lohjan kehittyväksi alueeksi. Tästä syystä on luonnollisesti tärkeää, että kaavat saadaan päätöksenteossa eteenpäin.
Nyt olimme kuitenkin tilanteessa, jossa pykälässä 5 olevassa kaavassa oli Lehmijärven ja Pullin alueille asetettu määritelmä, että kaikki uudisrakennukset tulee liittää vesi- ja viemäriverkostoon. Tämä on toki tärkeä ja tavoiteltava asia, mutta ongelmallisen tilanteesta tekee se, ettei noilla alueilla ole lainkaan tarvittavia kunnallistekniikan verkostoja. Eikä kaupungilla ole rahaa niitä rakentaa. Toki on mahdollista muodostaa myös osuuskuntia, mutta tämä luo haasteen tilanteessa, jossa joku haluaisi rakentaa yksin paikkaan, jossa ei ole kumppania yhteistoimintaan.
Kuunneltuani asiasta käytyä keskustelua valtuustossa päätin äänestää Keskustan Päivi Alanne, tekemän vastaesityksen, palautetaan pykälä uudelleenvalmisteluun, puolesta. Vastaesitys hävisi kuitenkin äänestyksen selkeästi, joten kaikki neljä kaavaa jatkavat matkaansa esityslistalla olleessa muodossa.
Kaavojen jälkeen valtuusto hyväksyi yksimielisesti sen, että saamme jatkossa tarkemmat selonteot Talouden tasapainottamisohjelmien toteumista kaikilla aloilla. Tässä oli taustalla Hannele Maittilan aloite.
Viimeinen pykälä aiheuttikin sitten illan suurimmat keskustelut. Ja aiheena oli niinkin suuri asia kuin kaksi sateenkaarilippua kaupungin lipputangoissa viikon ajan vuodessa. Kustannusvaikutus kertahankintana ehkä 200 euroa. Tästä sitten puhuttiin ja äänestettiin pontevammin kuin vaikkapa muutaman miljoonan päiväkotihankkeesta.
Olisi ihanaa sanoa, että näin pienestä asiasta puhuminen on täysin turhaa. Mutta se, että liputusta vastaan tehdään erillinen vastaesitys valtuustossa ja pöntössä käydään pitämässä puheita, joissa on niin raamattua kuin muutakin paatosta oikein olan takaa kertoo siitä, että emme siis todellakaan ole vielä maailmassa, jossa yhdenvertaisuus ja kunnioitus, ihmisyys ja avarakatseisuus olisivat itsestäänselvyyksiä.
Vihreiden ryhmäpuheen aiheesta piti Heli Kurimo. Olihan päätöksen taustalla ollut aloite Helin tekemä. Helin puhe löytyy lähetyksen kohdasta 1.01.10. Itse pidin myös aiheesta pienen puheen. Se löytyy kohdasta 1.11.08. Asian tiimoilta pidettiin puheenvuoroja laidasta laitaan. Mm. valtuutetut Birgit Aittakumpu, Ana María Gutiérrez Sorainen, Hannu-Pekka Poikonen ja monet muut, nostivat esiin hyviä argumentteja.
Perussuomalaiset tekivät Kristillisdemokraattien kannattamina vastaesityksen, että sateenkaarilipusta ei Lohjalla jatkossa järjestetä. Taisipa KD:n edustaja puheessaan todeta, että Lohjan väestön enemmistö ei tätä liputusta tänne halua. Jäin miettimään, että mistähän kyseinen väite mahtaa olla peräisin. Liekö tehty klassinen kysely omalla Facebook-sivulla. Jotenkin hieman varauksella suhtaudun kuitenkin tuohon väitteeseen.
Koska meillä ei ollut käytössämme aukottomana faktana tietoa siitä, mikä on lohjalaisten tahto liputuksen suhteen, käytimme meille valtuutetuilla suotua valtaa edustaa kuntalaisia ja äänestimme asiasta. Lopputulema oli se, että 32 valtuutettua oli liputuksen kannalla, 17 sitä vastaan ja kaksi äänesti tyhjää. Näin ollen voimme todeta, että välillisesti lohjalaisten enemmistö on kyllä Pride-liputuksen kannalla. Ensi kesänä sateenkaariliput liehuvat sitten lipputangoissa jälleen viikon ajan. Hienoa!
Kokouksen lopuksi valtuustossa jätettiin kolme aloitetta. Yhdessä aiheena olivat sähköpöytien hankinta Lohjan lukiolle opiskelijoiden käyttöön, toisessa Lasten oikeuksien viikon laajempi huomioiminen Lohjan kaupungin toiminnassa ja viestinnässä ja kolmannessa vihjepalkkion maksaminen silloin, kun vihjeen avulla ilkivallan tekijä saadaan kiinni ja korvausvastuuseen. Kaikki aloitteet tulivat SDP:n valtuustoryhmältä. Kaksi jälkimmäistä aloitetta olivat myös muiden allekirjoitettavina, joten niihin lähti mukaan myös Vihreä valtuustoryhmä kokonaisuudessaan.
Tällaista tällä erää. Lämmin suositus kokoustallenteen katsomiselle. Kyllä se viihdyttävyydessään ohittaa monet keskinkertaiset sketsiohjelmat.
Ihanaa, toivottavasti pian alkavaa syksyä kaikille. Minä nautin, kun illat pimenevät ja viileys hiipii aamuihin ja iltoihin. Saan sytyttää kynttilät ja kaivaa villasukat esille. Ja jospa koulun luokkatiloissa kohta pärjäisi myös ilman jatkuvaa hikoilua.
-Laura-
Laura Skaffari 